Oikeustiede:liiketoimintakielto/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Liiketoimintakiellolla tarkoitettiin alun perin konkurssiin asetetulle elinkeinonharjoittajalle tai konkurssiin asetetussa yhteisössä vastuuasemassa toimineelle henkilölle määrättyä kieltoa, jonka perusteena oli hänen moitittava käyttäytymisensä konkurssiyrityksessä. Liiketoimintakiellosta annettua lakia (1059/1985) muutettiin merkittävästi vuonna 1998. Lain soveltamisalaa laajennettiin poistamalla konkurssiedellytys liiketoimintakiellon määräämisen edellytyksistä. Samalla kiellon sisältöä laajennettiin ja nostettiin kiellon vähimmäis- ja enimmäisaikaa. Liiketoimintakiellon valvonta annettiin poliisin tehtäväksi. Toinen merkittävä lainsäädännön muutos toteutettiin vuonna 2007. Liiketoimintakiellon sisältöä laajennettiin siten, että kieltoon määrätty ei saa harjoittaa liiketoimintaa Suomessa toiseen valtioon perustetun yhteisön nimissä. Samalla tehostettiin kiellon valvontaa. Liiketoimintakielto säädettiin merkittäväksi myös kaupparekisteriin ja säätiörekisteriin.

Liiketoimintakiellon henkilöpiiri. Vuoden 1998 lainmuutosten yhteydessä lavennettiin olennaisella tavalla liiketoimintakiellon henkilöpiiriä. Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä 1) yksityinen elinkeinonharjoittaja, jonka harjoittamasta liiketoiminnasta on kirjanpitolaissa säädetty kirjanpitovelvollisuus, 2) henkilöyhtiön vastuunalainen yhtiömies ja 3) yhteisön hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa oleva sekä se, joka tosiasiallisesti johtaa yhteisön tai säätiön taikka ulkomaisen sivuliikkeen toimintaa taikka hoitaa sen hallintoa.

Liiketoimintakiellon määräämisen edellytykset. Liiketoimintakiellon määräämiselle säädettiin vuoden 1998 uudistuksen yhteydessä kaksi vaihtoehtoisesta edellytystä: edellä mainittuun henkilöpiiriin kuuluva henkilö 1) on liiketoiminnassa olennaisesti laiminlyönyt siihen liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia tai 2) on liiketoiminnassa syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä. Kummassakin tapauksessa edellytetään lisäksi, että henkilön toimintaan on kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena.

Vuosina 2011-2014 on lakiin lisättyä uusia vaihtoehtoisia edellytyksiä, jotka koskevat syyllistymistä nimettyyn rikokseen. Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä liiketoimintakiellon henkilöpiiriin kuuluva henkilö, jos hän on liiketoiminnassa syyllistynyt: 1) sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämiseen, 2) sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitoon, 3) paritusrikokseen, 4) kiskonnantapaiseen työsyrjintään tai 5) ihmiskaupparikokseen.

Liiketoimintakiellon rajauksia. Liiketoimintakielto ei koske tehtäviä tai toimintaa sellaisessa julkisoikeudellisessa yhteisössä, jonka pääasiasiallisena tarkoituksena ei ole liiketoiminnan harjoittaminen. Kielto ei myöskään koske tehtäviä tai toimintaa pääasiallisesti aatteellista toimintaa harjoittavassa yhdistyksessä tai säätiössä. Erityisistä syistä kielto voidaan määrätä rajoitettuna siten, ettei kielto koske tiettyä tai tietynlaista liiketoimintaa taikka tehtäviä tai toimintaa tietyssä yhteisössä tai säätiössä taikka määräysvallan hankkimista yhteisössä.

Liiketoimintakiellon rikkominen. Liiketoimintakiellon rikkoja ja hänen välikätenään toiminut henkilö voidaan tuomita rangaistukseen (rikoslain 16 luvun 11 §). Kiellon rikkomisen johdosta kiellon kestoaikaa voidaan pidentää enintään viidellä vuodella, jos rikkomista ei voida pitää vähäisenä. Liiketoimintakiellon pitentämistä on vaadittava ennen kiellon päättymistä.

Liiketoimintakiellon tuomioistuinkäsittely. Liiketoimintakiellon määräämistä koskeva asia on pantava vireille viiden vuoden kuluessa liiketoimintakieltoa koskevan vaatimuksen perusteena olevasta viimeisimmästä laiminlyönnistä tai rikollisesta teosta. Liiketoimintakiellon määräämistä koskeva asia tutkitaan siinä tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen vaatimuksen perusteena olevaa rikosta koskevassa syyteasiassa taikka jonka tuomiopiirissä liiketoimintaa on harjoitettu. Liiketoimintakiellon rikkomista ja liiketoimintakiellon pidentämistä koskeva asia tutkitaan siinä tuomioistuimessa, joka on ensimmäisenä oikeusasteena ratkaissut liiketoimintakiellon määräämistä koskevan asian, tai siinä tuomioistuimessa, joka on syyteasiassa muuten toimivaltainen.

Liiketoimintakiellon kumoaminen. Tuomioistuin voi liiketoimintakieltoon määrätyn hakemuksesta ja syyttäjää kuultuaan kumota kiellon kokonaan tai osittain, jos kiellon kumoaminen on perusteltua muuttuneiden olosuhteiden tai muun erityisen syyn takia. Liiketoimintakiellon kumoamista koskevan hakemuksen tutkii se yleinen alioikeus, joka on ensimmäisenä oikeusasteena ratkaissut liiketoimintakiellon määräämistä koskevan asian. Liiketoimintakiellon kumoamista koskevan asian käsittelyssä noudatetaan hakemusasioiden käsittelyjärjestystä oikeudenkäymiskaaren 8 luvun säännösten mukaisesti. Tuomioistuin huolehtii kuitenkin syyttäjän kuulemiseksi tarpeellisista toimenpiteistä.