Oikeustiede:lastenvalvoja/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Oikeuskehitys. Lastenvalvojajärjestelmä tuli käyttöön vuoden 1922 au-lapsilain (avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista annetun lain) myötä. Nimi ilmensi yhteiskuntamoraalin tiukentamispyrkimyksiä kansalaissodan jälkeen: makaajan elatusvastuun toteuttamisen ohessa lastenvalvojan tuli "erityisesti valvoa äidin suhtautumista lapseen ja tarvittaessa ryhtyä toimiin äidin erottamiseksi holhous- ja huoltotoimesta", kuten lainvalmistelukunta mietinnössään (1919:3) totesi. Aikaa myöten lastenvalvojien tehtävät laajenivat eräissä kunnissa koskemaan myös avioerolapsia, ja au-äitien kasvattajakelpoisuuden erityisestä tarkkailemisesta luovuttiin. Kehitys sai virallisen vahvistuksen vuoden 1975 lapsilainsäädännössä. Painopiste siirtyi vanhempien valvomisesta näiden avustamiseen lasta koskevissa perheoikeudellisissa kysymyksissä. Järjestelmä on säilytetty voimassa olevassa vanhemmuuslaissa (775/2022) sekä lapsen huoltoa ja elatusta koskevassa lainsäädännössä.

Tehtävät. Lastenvalvojan tulee huolehtia isyyden selvittämisestä. Hän myös varaa isäksi katsomalleen miehelle tunnustamistilaisuuden ja ottaa vastaan tunnustamislausuman sekä ajaa tarvittaessa isyyskannetta. Vastaava koskee nykyisin äitiyssuhdetta. Kun isyys on selvitetty, lastenvalvoja huolehtii tarvittaessa elatusavun vahvistuttamisesta. Ensisijaisesti lastenvalvoja pyrkii saamaan aikaan elatussopimuksen, jonka hän vahvistaa. Riitaisissa tapauksissa lastenvalvoja voi tietyin ehdoin nostaa elatuskanteen (elatusapujen perinnästä sitä vastoin huolehtii elatustukitapauksissa Kela). Niin ikään hän avustaa vanhempia lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevien sopimusten tekemisessä sekä vahvistaa nämä sopimukset. Lastenvalvojan vahvistamat elatus- ja huoltosopimukset ovat välittömästi täytäntöönpanokelpoisia. Toisaalta lastenvalvojan tehtäviin ei kuulu isyyden kumoamista koskevan kanteen ajaminen, eikä hän yleensä nosta elatuskanteita isyysoikeudenkäynnin ulkopuolella.

Lastenvalvojan palvelut ovat maksuttomia.

Koulutus ja asema. Lastenvalvoja on hyvinvointialueen -- poikkeuksellisesti kunnan – viranhaltija. Nykyisin lainsäädäntö edellyttää, että lastenvalvoja on sosiaalityöntekijä tai hänellä on muu tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto (sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 27a § ja laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015, 7 §). Ilmaus ”tehtävään soveltuva” mahdollistaa sen, että lastenvalvojana toimivien henkilöiden koulutustausta vaihtelee käytännössä.

Kirjoittaja: Heikki E. S. Mattila