Oikeustiede:lainsäädännön vaikutukset
lainsäädännön vaikutukset
| lainsäädännön vaikutukset |
Nykyisin laajasti vallitsevan ajattelutavan mukaisesti lainsäädäntö ymmärretään instrumentalistisesti eli päätöksentekijän välineeksi saada aikaan jokin tavoiteltu tulos yhteiskunnan eri aloilla tai oikeusjärjestelmässä. Instrumentalistinen ajattelu- ja suhtautumistapa nostaa nimenomaan lainsäädännön vaikutukset keskeiseen asemaan oikeudellisen sääntelyn tarkastelussa, onpa kyse politiikan, sidosryhmien, kansalaisten tai tutkimuksen kiinnostuksesta arvioida lainsäädäntöä. Tämä korostuu erityisen selvästi tilanteissa, joissa tiettyä lakiuudistusta on perusteltu keinona saada aikaan jokin tarkoitettu muutos esimerkiksi kansalaisten, yritysten tai viranomaisten toiminnassa taikka ratkaista tietty esiin noussut ongelma.
Instrumentalistisen ajattelutavan vastapainona on tarpeen kuitenkin painottaa, että oikeudellisella sääntelyllä on muitakin tärkeitä tehtäviä, kuten ylläpitää yhteiskunnassa vakautta ja ennustettavuutta, ilmentää kulloinkin vallitsevia käsityksiä arvoista ja oikeudenmukaisuudesta tai toimia ilmauksena siitä poliittisesta tahdonmuodostuksesta, mihin päätöksentekoasemassa ja enemmistönä olevat toimijat ja ryhmät ovat kunakin aikana päätyneet.
Lainsäädännön vaikutuksia voidaan ryhmitellä useilla eri tavoilla. Suomen lainvalmistelukäytännössä on vakiintunut perusjäsentely sääntelyn taloudellisiin, viranomais-, ympäristö- ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Näitä voidaan täsmentää monilla alajaotteluilla (esimerkiksi erottelemalla taloudellisista vaikutuksista kokonaistalouteen, julkiseen talouteen, yrityksiin ja kotitalouksiin kohdistuvat vaikutukset) ja täydentää muilla vaikutuslajeilla (esimerkiksi sukupuoli-, kieli- ja alueelliset vaikutukset). Samansuuntaisia vaikutusten jaotteluja on käytössä useiden muiden maiden, Euroopan unionin sekä säädöspolitiikassa keskeisen toimijan OECD:n ohjeistoissa ja toimintasuosituksissa.
Koska oikeudellinen sääntely on julkisen päätöksenteon keskeisimpiä toimintavälineitä, lainsäädännön vaikutukset on tarpeen ymmärtää riittävän laveasti ja moniulotteisesti. Vaikka sääntelyjä laadittaessa päähuomio on yleensä lainsäädännön vaikutuksissa sen kohdealalla, on tärkeää ottaa huomioon myös vaikutukset tämän kohdealan ulkopuolella, siis muussa osassa yhteiskuntaa tai oikeusjärjestelmää. Nykyajan yhteiskunta- ja oikeusjärjestelmälle on tunnusomaista eri osa-alojen ja sääntelyjen keskinäinen vuorovaikutus ja riippuvuus; yhteen kohtaan kohdistuva sääntely vaikuttaa usein moneen muuhunkin osa-alueeseen. Lisäksi kokemus ja tutkimustieto osoittavat lainsäädännön vaikutusten usein muuttuvan ajan ja olojen muutoksen myötä. Siksi on hyödyllistä erotella sääntelyn lyhyen ja pitkän ajan vaikutukset. Kolmanneksi on muistettava, että lainsäädäntö yleensä synnyttää tavoiteltujen myönteisten vaikutusten ohella erilaisia monen arvioitsijan kielteisinä pitämiä seurauksia. Näitä voivat olla esimerkiksi kustannusten lisääntyminen julkiselle organisaatiolle tai yksityisille toimijoille, erilaiset uudet toimintarajoitukset oikeussubjekteille taikka kasvava monimutkaisuus hallinnon tai oikeudenhoidon menettelytavoissa. Erityistä huomiota saavat monesti osakseen lakien sellaiset vaikutukset, joita ei ole osattu ennakoida sääntelyä valmisteltaessa.
Suomessa ja kansainvälisesti on 1990-luvun puolivälistä alkaen suunnattu lakien ja lainvalmistelun laadun kehittämishankkeissa päähuomio siihen, että ehdotetun sääntelyn vaikutukset arvioitaisiin etukäteen mahdollisimman kattavasti jo lainvalmisteluvaiheessa. Tämän taustalla on erityisesti kaksi tekijää: jo mainittu instrumentalistinen käsitys oikeudellisesta sääntelystä sekä useassa maassa viime vuosikymmeninä koetut pettymykset erityisesti poliittisesti kunnianhimoisten lakiuudistusten vajavaisiin tuloksiin.
Suomessa, kuten useimmissa muissa OECD:n jäsenmaissa, juuri lainvalmistelussa tehtävä vaikutusarviointi onkin ollut selvästi keskeisin keino parantaa lainsäädännön laatua ja tuloksellisuutta. Sitä varten on lainvalmistelutyölle laadittu ohjeistoja, kohennettu lainvalmistelijoiden koulutusta ja osaamista, kehitelty arviointi- ja laskentamalleja sekä organisoitu julkiseen hallintoon uusia menettelytapoja ja toimielimiä tukemaan ehdotusten vaikutusarviointia. Esimerkkejä tästä kehityksestä ovat Suomessa useat lainvalmisteluohjeistot (kuten hallituksen esitysten laatimisohjeet 2019, lainvalmistelun prosessiopas ja Säädösehdotusten vaikutusarviointiohjeet 2007) sekä Lainsäädännön arviointineuvoston käynnistäminen 2016.
Lakiehdotuksen vaikutusten arviointi osana lainvalmistelua on siinä tarvittavan tiedon ja asiantuntemuksen vuoksi sekä ajan niukkuuden takia kaikissa tapauksissa vaativa tehtävä, ja lakien vaikutusten ennakointiin liittyy aina monia epävarmuustekijöitä. Tämä selittänee osaltaan myös sitä, ettei lainvalmistelussa tehdyistä vaikutusarvioinneista näytä muodostuneen poliittisen päätöksenteon eikä lainvalmistelun kehittämisen kannalta niin keskeinen ja toimiva työväline kuin monella taholla aiemmin otaksuttiin.
Niinpä monissa maissa ja kansainvälisesti on etenkin 2010-luvun myötä alettu panostaa yhä vahvemmin lakien toimivuuden ja vaikutusten arviointiin jälkikäteen. Vaikka eri tutkimusaloilla on jo pitkään arvioitu vaihtelevista tiedonintresseistä yksittäisiä lakiratkaisuja, niiden toimivuutta ja vaikutuksia, monessa maassa on nyttemmin vahvana säädöspoliittisena pyrkimyksenä saada lakien jälkiarviointi vakiintuneeksi ja kiinteäksi osaksi lainsäädännön uudistamistoimintaa. Tämä voisi auttaa korjaamaan ajoissa vallitsevan sääntelyn puutteita, lisätä yleisesti tietämystä sääntelyn ja erilaisten sääntelykeinojen vaikutusmekanismeista sekä parantaa kaikkiaan lainvalmistelutyön laatua. Toimintamalleja jälkiarvioinnin parantamiseksi kehitellään nykyisin eri tahoilla. Tausta-ajatuksena on nostettu esiin, että uuden lainsäädännön valmistelun olisi hyvä pohjautua aiemman sääntelyn jälkiarviointiin.Kirjoittaja: Jyrki Tala
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:lainsäädännön vaikutukset. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:lainsäädännön vaikutukset.)