Oikeustiede:keskuspankin riippumattomuus/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Keskuspankin riippumattomuudesta säädetään laissa ja Euroopan unionissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa. Riippumattomuuden käsite kattaa seuraavat osa-alueet:

Toiminnallinen riippumattomuus

Toiminnallinen riippumattomuus edellyttää selkeästi määriteltyä ensisijaista tavoitetta sekä oikeudellista varmuutta, joka takaa keskuspankille tarvittavat keinot ja välineet tämän tavoitteen saavuttamiseksi muista viranomaisista riippumatta. Euroopan keskuspankkijärjestelmän ensisijaisena tavoitteena on hintavakauden ylläpitäminen. EKP:llä on toimivalta ja välineet tehokkaan rahapolitiikan harjoittamiseen sekä oikeus päättää itsenäisesti niiden käytöstä.

Institutionaalinen riippumattomuus

EKP:n ja kansallisten keskuspankkien institutionaalisesta riippumattomuudesta määrätään Euroopan unionin perussopimuksessa. EKP:tä ja kansallisia keskuspankkeja ja niiden päätöksentekoelimiä kielletään pyytämästä tai ottamasta vastaan ohjeita Euroopan unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta tai muultakaan taholta. Lisäksi näitä toimielimiä kielletään pyrkimästä vaikuttamaan EKP:n tai kansallisten keskuspankkien päätöksentekoelinten jäseniin.

Henkilökohtainen riippumattomuus

Myös määräykset EKP:n ja kansallisten keskuspankkien päätöksentekoelinten toimikausiturvasta suojaavat keskuspankin riippumattomuutta. Näissä määräyksissä asetetaan kansallisten keskuspankkien pääjohtajien toimikaudeksi vähintään viisi vuotta ja EKP:n johtokunnan jäsenen toimikaudeksi kahdeksan vuotta. Lisäksi päätöksentekoelinten jäsenten erottaminen virastaan on mahdollista vain, jos henkilö ei pysty hoitamaan tehtäviään tai on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen. Nämä määräykset turvaavat yksittäisiä keskuspankkien päätöksentekoelinten jäseniä mahdollisilta poliittisilta vaikutusyrityksiltä.

Taloudellinen riippumattomuus

EKP:llä ja kansallisilla keskuspankeilla on oltava riittävät omat taloudelliset resurssit tehtäviensä hoitamiseksi. Jäsenvaltiot eivät saa asettaa kansallisia keskuspankkejaan sellaiseen asemaan, että näillä ei ole riittäviä taloudellisia resursseja joko EKPJ:hin liittyvien tai kansallisten tehtäviensä suorittamiseksi.

EKP:n rahoitusjärjestelyt pidetään erillään EU:n taloudellisista järjestelyistä. EKP:llä on oma budjetti ja pääoma, jonka merkitsijöinä ovat kansalliset keskuspankit.

EKP ja kansalliset keskuspankit eivät saa myöntää lainoja unionin toimielimille, jäsenvaltioille tai muillekaan julkisen sektorin osille tai ostaa näiden velkapapereita suoraan liikkeeseenlaskusta. Velkapaperien ostoja jälkimarkkinoilta ei sen sijaan ole rajoitettu, kunhan niitä ei käytetä suoran luotonannon kiellon kiertämiseen. Kiellon tarkoituksena on turvata se, että rahapolitiikan ensisijaisen tavoitteen toteuttaminen ei poliittisista syistä vaarannu.