Oikeustiede:kansainvälinen lapsikaappaus/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Kansainvälisten lapsikaappausten alalla keskeisen lapsikaappaussopimuksen perusidea on se, että kun lapsi viedään luvattomasti yhdestä sopimusvaltiosta, jossa lapsella on asuinpaikka, toiseen sopimusvaltioon, palautetaan lapsi sopimuksen nojalla takaisin asuinpaikkavaltioonsa, jossa itse aineellinen huoltoriita ratkaistaan.

Lapsikaappaussopimusta voidaan luonnehtia eräänlaiseksi kansainväliseksi oikeusapusopimukseksi ja kansainvälisen yhteistyön sopimukseksi. Sen avulla pyritään palauttamaan kaapattu lapsi mahdollisimman nopeasti, lähes automaattisesti, takaisin asuinpaikkavaltioonsa. Palauttamisella estetään lapsen kaapannutta osapuolta saamasta kaappauksesta hyötyä lasta koskevassa oikeudenkäynnissä. Edelleen lapsi palautetaan lapsikaappaussopimuksen perusteella nimenomaan asuinpaikkavaltioonsa, koska lapsen edun mukaista on, että lapsen huoltoa koskeva riita ratkaistaan siinä maassa, johon lapsella on vahvimmat kiinnekohdat, johon lapsi on sopeutunut ja jonka viranomaisilla on paras tieto lapsen olosuhteista. Lapsikaappaussopimuksen soveltamisalalla käytetään siten asuinpaikkaliittymää.

Lapsikaappaussopimus on laajasti voimaansaatettu yleissopimus (95 sopimusvaltiota joulukuussa 2016). Euroopan unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden yhteistyöhön osallistuvien valtioiden alueella Bryssel II a -asetuksen sääntely täydentää lapsikaappaussopimuksen sääntelyä. Lapsikaappausten alalla on myös huomattava Euroopan neuvoston sopimus (European Convention on Recognition and Enforcement of Decisions concerning Custody of Children and on Restoration of Custody of Children, eurooppalainen yleissopimus lastenhoitoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja lasten palauttamisesta, SopS 56/1994). Haagin konferenssin lapsikaappaussopimuksen vaikutuksen vuoksi Euroopan neuvoston sopimuksella ei juuri ole käytännössä merkitystä. Haagin konferenssin sopimus on globaali ja konferenssin sopimuksessa on omaksuttu yksinkertaisempi lähestymistapa lapsikaappausproblematiikan ratkaisemiseen kuin Euroopan neuvoston sopimuksessa.