hyvitysmaksu


hyvitysmaksu
(ent. kasettimaksu, tyhjäkasettimaksu) (luo nimityssivu)

Määritelmä teoksen kappaleiden yksityiseen käyttöön valmistamisesta suoritettava hyvitys

Selite

Luonnollinen henkilö saa valmistaa yksityiseen käyttöön muutaman kappaleen tekijänoikeudella suojatusta teoksesta. Tämä on yksi tekijänoikeuden rajoituksista. Rajoitusta voi perustella yksityisyyden suojalla. Teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön suoritetaan korvausta oikeudenhaltijoille.

Alun perin maksu koski tyhjiä kasetteja. Nykyään hyvitysmaksun piirissä ovat esimerkiksi ulkoiset kovalevyt, mp3-tallentimet, digitaalisia videotallentimia tallentavat digisovittimet, tallennettavat CD-, DVD-, Blu-ray ja MiniDisc-levyt. Hyvitysmaksuvelvollisuus ei koske navigaattoreita, matkapuhelimia, tietokoneita, kämmentietokoneita eikä pelikonsoleita. Maksun suorittamisesta on ensisijaisesti vastuussa valmistaja tai maahantuoja.

Valtioneuvosto antaa vuosittain asetuksen hyvitysmaksun piiriin kuuluvista tallennusalustoista ja maksun perusteista. Teosto kerää maksut. Maksujen jakamisesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Korvauksia suoritetaan sekä yksittäisille oikeudenhaltijoille että oikeudenhaltijoiden yhteisiin tarkoituksiin.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Anniina Huttunen

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

www.hyvitysmaksu.fi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:hyvitysmaksu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:hyvitysmaksu.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →