Oikeustiede:hyödyllisyysmalli
hyödyllisyysmalli
| hyödyllisyysmalli |
Sillä on ulkomaisia esikuvia mm. Saksassa (Gebrauchsmuster) ja Japanissa.
Hyödyllisyysmallioikeus on saatavissa patenttia helpommin ja vaivattomammin. Sillä on pyritty suojaamaan sellaisia teknisiä ratkaisuja, jotka ovat ennen säännösten voimaantuloa jääneet perinteisten teollisoikeudellisten suojamuotojen, kuten patentti- ja mallioikeuden, ulkopuolelle. Hyödyllisyysmalli on erotettava ns. hyötymallista, joka on mallioikeuslain mukainen suojakohde. Laki ja asetus hyödyllisyysmallioikeudesta (800/1991) on annettu vuonna 1991.
Suojan kohde. Hyödyllisyysmallisuojan kohteena on esineen muotona, rakenteena tai niiden yhdistelmänä toteutuva tekninen ratkaisu, jota voidaan käyttää teollisesti. Kyseeseen tulevat ennen muuta 1) eräät patentoitavuuden ulkopuolelle jäävät, mutta kuitenkin määrättyä keksinnöllisyyttä osoittavat, tekniset ideat ja ratkaisut (käytännössä esim. hydrauliset, pneumaattiset ja sähköiset piirit ja kytkennät) ja 2) eräät periaatteessa patentoitavissa olevat ns. pikkukeksinnöt ja laiteparannukset, joille kuitenkaan ei kannata hakea patenttisuojaa keksinnön laadun tai esineen lyhyen käyttöajan vuoksi. Käytännön sovellutuksina voivat tulla kysymykseen erityisesti työkalut ja käyttöesineet sekä niiden osat (esim. mikroskoopin ripustusjärjestelmä). Suojan ulkopuolelle jäävät menetelmäkeksinnöt, kemialliset yhdisteet sekä ravinto- ja lääkeaineet samoin kuin integroidut piirit.
Suojan synty ja edellytykset. Yksinoikeus hyödyllisyysmalliin saadaan rekisteröinnillä. Sitä haettaessa käytössä on patentoimismenettelyä yksinkertaisempi ns. ilmoitusmenettely, jossa uutuutta ja keksinnöllisyyttä ei hakemusvaiheessa tutkita. Kuitenkin hakijan kannattaa käytännössä käyttää apunaan patenttiasiamiestä (teollisoikeusasiamies).
Samoin kuin patentilta vaaditaan keksinnöltä hyödyllisyysmallioikeutta haettaessa ehdotonta (absoluuttista) uutuutta. Sen sijaan keksinnöllisyystaso voi olla alhaisempi kuin patenttia haettaessa. Kuitenkin vaaditaan itsenäisen luomistyön tulosta ja selvää eroa tunnettuun tekniikkaan. Käytännössä suojamuotoa käytetään lähinnä tuote- ja laitekeksintöihin.
Suojan sisältö. Yksinoikeus hyödyllisyysmallin ammattimaiseen hyväksikäyttöön sisältää oikeuden valmistaa, tarjota, saattaa vaihdantaan tai käyttää hyödyllisyysmallioikeudella suojattua tuotetta tai tuoda maahan taikka pitää hallussaan tällaista tuotetta edellä mainittua tarkoitusta varten. Rekisteröity hyödyllisyysmallioikeus kestää neljä vuotta hakemuksesta lukien. Rekisteröinti voidaan uusia kerran neljäksi ja tämän jälkeen vielä kahdeksi vuodeksi uudelleen. Siten suoja-aika on korkeintaan kymmenen vuotta hakemuksesta lukien.
Hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksesta voidaan langettaa erilaisia seuraamuksia, asian laadusta riippuen käyttö- ja vahingonkorvaus sekä rangaistuksena sakkoa tai vankeutta.
Suhde patenttioikeuteen. Sekä patentilla että hyödyllisyysmallioikeudella suojataan teknistä ratkaisua, joskin jälkimmäisen suoja-aika on edellistä huomattavasti lyhyempi. Patenttihakemus voidaan muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi ennen patenttihakemuksen lopullista ratkaisemista.
Pariisin sopimus. Pariisin sopimuksessa teollisoikeuksien suojelemisesta on mainittu myös hyödyllisyysmallit. Konventiopohjaiset etuoikeusperiaatteet merkitsevät, että samalle keksinnölle voidaan hakea sekä patenttia että hyödyllisyysmallisuojaa. Koska keksinnön taloudellisen merkityksen selvittäminen voi olla alkuvaiheissa vaikeata, voi keksijä tai se jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, päättää, että hän jättää ensin hyödyllisyysmallihakemuksen ja jatkaa sitä tai tekee sen lisäksi etuoikeusvuoden kuluessa patenttihakemuksen.Kirjoittaja: Rainer Oesch
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
FeiringK1992, HiltunenP1986, KTM1986, KolsterA1987, HaarmannP-L2014, HE232/90
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:hyödyllisyysmalli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:hyödyllisyysmalli.)