Oikeustiede:epätyypillinen työsuhde
epätyypillinen työsuhde
| epätyypillinen työsuhde |
Epätyyppiset työsuhteet eivät ole sinänsä uusia. Esimerkiksi kotityötä on tehty kautta aikojen, mutta se on tekniikan ja tuotantomenetelmien kehittyessä saanut uusia muotoja (etätyönä tehtävä tieto- ym. työ). Epätyypillisten työsuhteiden taustatekijöitä ovat naisten tulo työmarkkinoille, toimihenkilöiden määrän lisääntyminen ja palvelusektorin laajentuminen. Korkea työttömyysaste on lisännyt epätyyppisten työsuhteiden tarjontaa ja osuutta. Epätyypillisten työsuhteiden käytöllä on selvä yhteys niin yritystoiminnan kuin julkisen hallinnonkin joustavoittamiseen. Tuotannon etenkin määrälliseen joustoon liittyy se, että yrityksillä ja laitoksilla on käytössään vakituisen ydinhenkilökunnan lisäksi helposti lisättävää ja vähennettävää tilapäistä joustotyövoimaa.
Epätyypillisillä työsuhteilla on vaihtelevia vaikutuksia, jotka kohdistuvat eri tavoin eri työntekijäryhmiin (nais- ja miestyöntekijöihin, nuoriin ja vanhoihin työntekijöihin, teollisuus- ja palvelualojen työntekijöihin jne.). Tehtyjen selvitysten mukaan työntekijät kokevat joissakin tapauksissa etunsa mukaiseksi hakeutua esimerkiksi osa-aikatyöhön työn ja perhe-elämän tai opiskelun yhteensovittamiseksi. Useimmiten epätyypillisen työn perusteena on kuitenkin yritysten joustotarve.
Lainsäädännössä on asetettu rajoituksia ja ehtoja epätyyppisen työvoiman käytölle, jotta estettäisiin työsuhdeturvan kiertäminen ja turvattaisiin epätyypillistä työtä tekevien tasapuolinen kohtelu. Myös määräaikaisten työsopimusten solmiminen samoin kuin työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi työnantajan yksipuolisella päätöksellä ovat sallittuja vain työsopimuslaissa säädetyin edellytyksin.Kirjoittaja: Jorma Saloheimo
Lähikäsitteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:epätyypillinen työsuhde. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:epätyypillinen työsuhde.)