Lähdekoodi sivulle Oikeustiede:eduskunnan valtiovarainvaliokunta/laajempi kuvaus

{{Ilmiö
|Luokka=Valtiosääntöoikeus, Eduskunta
}}
Muista valiokunnista poiketen valtiovarainvaliokunnan (ja suuren valiokunnan, SuVTJ 3 §) työskentely jakaantuu jaostoihin. Ne valmistelevat toimialallaan mietintäluonnoksen koko valiokunnalle. Jaostokäsittely on valiokunnan ja eduskunnankin aidon vaikutusvallan kannalta keskeinen: se mahdollistaa riittävän perusteellisen ja kattavan valmistelun ulkopuolisia asiantuntijoita käyttäen, sekä keskittymisen tiettyihin erityisaloihin. Valiokunta kokonaisuutena ei näin perusteelliseen valmisteluun vuotuisen talousarvioesityksen käsittelyssä ehtisi. 

Helsingin Sanomien laskeman mukaan vuoden 2010 talousarvioehdotuksen eduskuntakäsittelyistä valtiovarainvaliokunta jaostoineen kokoontui toistatuhatta kertaa ja kuuli yli 400 asiantuntijaa käsitellessään vuoden 2010 talousarvioehdotusta (HS 17.12.2009). 

Parlamentarismin vaikutuksen seurauksena eduskunta ei käytännössä juuri päätä muutoksista valtiovarainvaliokunnan mietintöön. Vuotuinen talousarvio pidetään tiukasti sidoksissa talousarvioesitykseen, hallitusohjelmaan ja kehyspäätöksiin. Jaostovalmistelutyön seurauksena kaikki eduskuntaryhmät (oppositio siis mukaan lukien) ovat valmistelutyön johdosta tarkoin perillä valtiontalouden kehityksestä. Kysymyksessä on siten osin valtiontalousvalta-aspektin sijasta suomalaiseen valtiosääntökulttuuriin liittyvä pitkäaikainen legitimiteettivarmistus.

Vuonna 2009 valtiovarainvaliokunnan jaostoja oli kahdeksan. Verojaosto käsittelee verolakien lisäksi koko budjetin tulopuolen muiden jaostojen keskittyessä menopuolen käsittelyyn. Hallinto- ja tarkastusjaostolla on oman vastuualueensa talousarvioasioiden lisäksi päävastuu valtiontaloudellisten kertomusten käsittelyssä. Käsittely kuitenkin yleensä hajautetaan usealle jaostolle.

Jaostojen työskentely vastaa valiokuntien työskentelytapaa. Jaostot käyvät kokonaisuutena päätöskeskustelun talousarvioehdotuksesta, jolloin päätetään, millä tavalla hallituksen esitystä ehdotetaan muutettavaksi. Tämän jälkeen, jaostojen mietintöosuuksien valmistuttua, valiokunta kokonaisena päättää mietinnöstä momentti momentilta.

Kun eduskunnan täysistunto yleensä hyväksyy valiokunnan mietinnön muutoksitta, keskittyy eduskunnan [[Oikeustiede:budjettivalta|budjettivallan]] käyttäminen asiallisesti valtiovarainvaliokuntaan. Käytännössä vain sen toimesta päätetyt, yleensä hallituksen (valtiovarainministerin) hyväksymät muutokset hyväksytään täysistuntokäsittelyssä.

'''''Muita valtiovarainvaliokunnan toimintoja.''''' Valtiovarainvaliokunta hyväksyy eduskunnan puolesta virkaehtosopimuksen siltä osin kuin eduskunnan suostumus on tarpeen (palkkausmenojen lisäykset). Valtioneuvosto "alistaa" virkaehtosopimuksen suoraan valtiovarainvaliokunnan päätettäväksi. Kysymyksessä on jonkinlainen eduskunnan valiokunnalle säädetty valtuutus eduskunnan puolesta hyväksyä eduskunnan budjettivaltaa sitovat menot. Jos kysymyksessä on useampivuotinen virkaehtosopimus, se sitoo etukäteen eduskunnan budjettivaltaa esim. kolmen varainhoitovuoden ajan.

Eduskunta saa tietoja Euroopan unionin taloudenhoidosta [[Oikeustiede:Euroopan tilintarkastustuomioistuin|Euroopan tilintarkastustuomioistuimen]] kertomuksen välityksellä. Valtiovarainvaliokunta antaa kertomuksesta lausunnon suurelle valiokunnalle. 

Kirjoittaja: Ilkka Saraviita