edellytysoppi

Tämä sivu on vielä tarkistamatta

Määritelmä oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden kautta kehittynyt, lakiin kirjaamaton oppi, jonka mukaan osapuolen oikeustoimelle asettaman edellytyksen osoittautuminen alun perin virheelliseksi tai myöhempi raukeaminen voi tietyin lisäedellytyksin johtaa oikeustoimen sitomattomuuteen tai muuttumiseen sovittelun kautta

Selite

Oikeustoimen tekevä, esimerkiksi sopimuksen solmiva, henkilö yleensä ainakin hiljaisesti perustaa sitoutumistahtonsa joidenkin edellytysten varaan. Esimerkiksi rakennusurakkaan sitoutuva osapuoli voi pitää sitoutumisensa edellytyksenä suorituksessa tarvittavien raaka-aineiden saatavuutta kohtuulliseen hintaan, sopimukseen liittyvän vero- ja muun lainsäädännön säilymistä suurin piirtein ennallaan ja vastapuolen maksukyvyn jatkumista. Oikeustoimen tekemisen jälkeen saattaa kuitenkin käydä ilmi, etteivät oikeustoimen edellytykset lopulta olekaan käsillä. Mahdollista on yhtäältä se, että oikeustoimen tekijällä on jo toimen tekohetkellä ollut virheellinen käsitys jostakin sitoutumisen edellytyksestä, jolloin voidaan puhua edellytyksen virheellisyydestä. Toisaalta voi olla myös niin, että oikeustoimen edellytykset ovat alun perin olleet aidosti käsillä, mutta jokin edellytyksistä myöhemmin raukeaa olosuhteiden muuttuessa. Tällaista tilannetta kutsutaan edellytyksen raukeamiseksi.

Yleinen lähtökohta on, että oikeustoimen tekijä kantaa riskin edellytystensä virheellisyydestä tai raukeamisesta, ellei muuta ole sovittu. Toisin sanoen, edellytyksen virheellisyys tai raukeaminen ei vapauta osapuolta sidonnaisuudesta oikeustoimeen. Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on kuitenkin kehittynyt lakiin kirjaamaton oppi siitä, että edellytyksen virheellisyys tai raukeaminen voi tietyin lisäkriteerein antaa edellytykseen luottaneelle osapuolelle oikeuden vedota oikeustoimen pätemättömyyteen tai vaatia sen sovittelemista.

Kysymys lisäkriteeristön sisällöstä on osin täsmentymätön ja riippuu osin myös siitä, onko kyse edellytyksen virheellisyydestä vai raukeamisesta. Edellytyksen virheellisyystilanteessa virheen vaikutuksellisuuden on katsottu vaativan ainakin, että 1) edellytys on ollut sopimuksen solmimisen kannalta olennainen ja määräävä, 2) edellytys ja sen merkitys sopimuksenteolle ovat olleet vastapuolen tiedossa ja 3) edellytykseen tahdonilmaisunsa perustanut sopimuspuoli on menetellyt huolellisesti. Edellytyksen raukeamistilanteessa oikeustoimen sitovuuden kiistäminen edellyttää ainakin, että 1) rauennut edellytys on ollut osapuolen kannalta olennainen, 2) myös vastapuolella on ollut mahdollisuus havaita edellytyksen merkitys sopijakumppanilleen ja 3) velvoitteen lakkauttavaa vaikutusta pidetään perusteltuna osapuolten välisen riskinjaon kannalta.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Olli Norros

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

NorrosO2018, TelarantaKA1990, HemmoM2003b

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 24.4.2024: Oikeustiede:edellytysoppi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:edellytysoppi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →