Oikeustiede:diplomaattiset erioikeudet ja vapaudet
diplomaattiset erioikeudet ja vapaudet
| diplomaattiset erioikeudet ja vapaudet |
Diplomaattisuhteisiin ja konsulisuhteisiin kuuluvat perinteisesti valtioiden edustajien nauttimat erioikeudet ja vapaudet, joilla taataan edustuston ja edustajien koskemattomuus. Diplomaatti- ja konsuliedustajien erityiskohtelu on vanha perinne, joka perustuu yhteisön tai hallitsijan edustamiseen vieraan valtion alueella, vastavuoroisuuteen ja tehtävien tehokkaan hoidon mahdollistamiseen. Erioikeuksien ja vapauksien tarkoitus on ensinnäkin suojata diplomaattisen edustajan henkilökohtaista vapautta. Toisaalta niillä on tarkoitus vapauttaa edustaja esimerkiksi taloudellisista rasitteista, joita vastaanottajavaltio muutoin kohdistaa sen alueella oleviin henkilöihin. Tällaisia taloudellisia rasitteita ovat esimerkiksi verot. Erioikeudet ja vapaudet velvoittavat sekä vastaanottajavaltiota että kaikkia niitä valtioita, joiden kautta edustaja joutuu kulkemaan matkustaessaan lähettäjävaltiosta vastaanottajavaltioon tai toisinpäin.
Diplomaattinen edustaja nauttii henkilökohtaista koskemattomuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että vastaanottajavaltion viranomaiset eivät voi pidättää häntä, eivätkä muutoinkaan riistää hänen vapauttaan. Hän on myös vapautettu vastaanottajavaltion rikosoikeudellisesta tuomiovallasta. Vapaus tuomiovallasta ulottuu virkatoimien lisäksi muuhun toimintaan virkatehtävän aikana. Koskemattomuus ulottuu myös hallinto-oikeudellisiin oikeussuhteisiin. Esimerkiksi diplomaattisen edustajan omaisuutta ei voida takavarikoida velkojen vakuudeksi.
Diplomaattisten edustajien erioikeudet ja vapaudet ovat laajemmat kuin konsuliedustajien. Konsuliedustajien erioikeudet ja vapaudet koskevat ammattikonsuleita. Niin kutsutut kunniakonsulit ovat aluevaltion omia kansalaisia ja näin ollen heille ei ole haluttu antaa erityiskohtelua. Ammattikonsulien henkilökohtainen koskemattomuus koskee vain heidän virallista toimintaansa. Virkatehtäviä hoitaessaan konsuliedustaja on vapautettu niin vastaanottajavaltion rikosoikeudellisesta kuin siviili- ja hallinto-oikeudellisesta tuomiovallasta.
Edustustoissa työskentelee usein diplomaatti- ja konsuliedustajien ohella myös muuta teknistä ja hallinnollista henkilökuntaa. Sikäli kun kyse on muista kuin vastaanottajavaltion kansalaisista tai vastaanottajavaltiossa pysyvästi asuvista henkilöistä, erioikeudet ja vapaudet soveltuvat tietyin osin myös heihin. Tekninen henkilökunta ja hallintohenkilökunta rinnastuvat oikeusasemaltaan pitkälti diplomaatti- ja konsuliedustajiin. Erona on kuitenkin esimerkiksi se, että edustuston teknisen ja hallinnollisen henkilökunnan vapautus vastaanottajavaltion tuomiovallasta rajoittuu ainoastaan virkatoimintaan. Erioikeudet ja vapaudet ulottuvat myös diplomaatti- ja konsuliedustajien perheenjäseniin. Perheenjäseniksi on tavanomaisesti katsottu kuuluvan edustajan puoliso ja alaikäiset lapset.
Diplomaattisen edustuston sekä konsuliedustuston tilat ovat loukkaamattomat. Tämä tarkoittaa sitä, että viranomaiset voivat mennä lähetystöalueelle ainoastaan saatuaan tähän lähetystön päällikön luvan. Vastaanottajavaltiolla on erityinen velvollisuus ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin edustuston suojelemiseksi sinne tunkeutumiselta ja vahingonteolta. Lisäksi vastaanottajavaltion tulee taata toimenpiteet sen estämiseksi, että edustuston rauhaa häiritään tai sen arvovaltaa vahingoitetaan. Diplomaattisen edustajan asunto on koskematon. Lisäksi edustuston asiakirjat ja arkistot nauttivat koskemattomuutta. Myös diplomaattipostin koskemattomuutta tulee kunnioittaa. Lähetystä ei saa avata, takavarikoida eikä esimerkiksi tarkastaa läpivalaisumenetelmällä.Kirjoittaja: Jutta Kaskimäki
Käytetyt lähteet
HakapääK2010, s. 338-342, DenzaE2008, s. 135-140 ja s. 189, Formin2017, s. 38
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:diplomaattiset erioikeudet ja vapaudet. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:diplomaattiset erioikeudet ja vapaudet.)