Oikeustiede:demokratiavaje Euroopan unionissa
demokratiavaje Euroopan unionissa
| demokratiavaje Euroopan unionissa |
Euroopan unionin päätöksentekoa ja toimintaa on moitittu epädemokraattiseksi. Tämä näkemys johtuu pitkälti siitä, että unioni ei ole rakenteeltaan samanlainen kuin liittovaltio tai yhtenäisvaltio, joiden kontekstissa demokratiaa ja parlamentarismia on yleensä arvioitu. Demokratiavaje johtaa unionin legitimiteetin vähentymiseen kansalaisten silmissä, ja vaikuttaa sitä kautta unionin toimien hyväksyttävyyteen. Lissabonin sopimuksen tavoitteena oli korjata joitakin demokratiavajeeseen liittyviä ongelmia.
Demokratiavajeen on väitetty johtuvan eri syistä ja sillä voidaan tarkoittaa monia eri asioita. Unionia johtavat teknokraatit eivätkä demokraattisesti valitut poliitikot. Unionin päätöksentekoprosesseja on pidetty monimutkaisina, eivätkä ne ole läpinäkyviä. Euroopasta puuttuu demos, eli yhtenäinen poliittinen kulttuuri, julkisen keskustelun ja päätöksenteon areena sekä yhteenkuuluvuuden tunne. Unionista puuttuu parlamentaarinen vastuu, koska valta on keskitetty neuvoston, komission ja parlamentin välille. Täytäntöönpanovallan keskittäminen unionille vähentää kansallisten parlamenttien merkitystä. Erityisesti Eurooppa-neuvoston ja neuvoston keskeinen asema vaikuttaa tähän. Lisäksi toimivallan siirtämisen unionille on sanottu vähentävän kansallisten tuomioistuinten tosiasiallista valtaa.
Weiler on tiivistänyt demokratiavajekritiikin ytimen seuraavasti: "The form of European governance, governance without government, is and will remain for a considerable time – perhaps forever – that there is no ‘Government’ to throw out." (Weiler 2016, s. 320)
Demokratiavajeen paikkansapitävyys riippuu siitä, mihin sitä verrataan. Kansallisellakin tasolla, enemmistöhallitusten aikana, hallitus päättää asioista eikä parlamentilla ole mahdollisuutta puuttua niihin. Näin ollen Euroopan parlamentin vaikutusvalta ei ole suhteessa yhtään vähäisempi kuin kansallisten parlamenttienkaan. Teknisten asioiden sääntely on delegoitu hallitukselle tai sen alaisille ministeriöille myös kansallisella tasolla. Vaikka unionia ei olisi olemassa, olisi silti tarvetta valtioiden väliselle kanssakäymiselle, ja myös tällöin päätökset tehtäisiin ylikansallisissa elimissä kaukana kansalaisista. Demokratiavajekritiikin osuvuus onkin pitkälti riippuvainen siitä, miten demokratia määritellään.
Legitimiteetin muodostuminen Euroopan unionissa on rakennettu neuvoston ja parlamentin roolien varaan: ensimmäinen turvaa kansallisten hallitusten intressit ja jälkimmäinen Euroopan kansalaisten intressit. Edustuksellisen demokratian lisäämiseksi Euroopan parlamentin asemaa on vahvistettu esimerkiksi komission nimittämisessä ja lainsäädännön hyväksymisessä. Kun huomioidaan kaikki institutionaaliset, menettelylliset ja sisällölliset elementit, jotka unionissa turvaavat demokratian toteutumista, voidaan perustellusti sanoa, että unioni ei kärsi demokratiavajeesta.Kirjoittaja: Tomi Tuominen
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
SchützeR2012, Graig&DeBúrca2011, Rosas&Armati2012, WeilerJ2016, s. 313-326
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:demokratiavaje Euroopan unionissa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:demokratiavaje Euroopan unionissa.)
