Oikeustiede:asuinhuoneiston vuokrasopimuksen irtisanominen/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Sopimuksen irtisanomisesta on säädetty asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa (481/1995). Irtisanomissäännökset löytyvät myös liikehuoneiston vuokrauksesta annetusta laista (482/1995), maanvuokralaista (258/1966) ja työsopimuslaista (55/2001). Kahta muuta vuokratyyppiä käsitellään kumpaakin oman termin alla.

Vuokrasopimuksen irtisanominen koskee yleensä toistaiseksi voimassa olevaa vuokrasopimusta. On kuitenkin ollut tarpeen säätää myös määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanomisesta eräissä tapauksissa. Määräaikaisen asuinhuoneiston vuokrasopimuksen irtisanomisesta säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 51 §:n 2 momentissa seuraavasti:

"Määräaikainen vuokrasopimus päättyy irtisanomisen johdosta vain siten kuin 39, 44, 46, 55, 90 ja 91 §:ssä säädetään. Jollei muuta ole säädetty tai sovittu, sopimus irtisanomisen johdosta päättyy irtisanomisajan kuluttua."

Ensimmäisenä mainitun säännöksen 1 momentti koskee pakkohuutokaupan ostajan oikeutta sanoa irti kaupan kohteena olleeseen kiinteistön kuuluvan huoneiston vuokrasopimus ja 2 momentti ulosmitatun huoneiston myymistä. Ostajalle on annettu oikeus mainittujen säännösten puitteissa irtisanoa ostettuun omaisuuteen kuuluvan huoneiston vuokrasopimus.

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 44 §:ssä on kyse vuokraoikeuden siirrettävyydestä. Vuokralaisen on saatava siirtämiseen lupa. Jos vuokranantaja ei vastaa lupapyyntöön kuukauden kuluessa, vuokralaisella on säännöksen 1 momentin nojalla oikeus sanoa sopimus irti kuukauden kuluessa siitä, kun vuokranantajan vastaamisaika on päättynyt.

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 46 §:ssä on säädetty vuokrasuhteen jatkumisesta vuokralaisen kuoltua. Sen 1 momentissa on säädetty kuolinpesän oikeudesta sanoa vuokrasopimus irti niin kuin toistaiseksi voimassa olevasta vuokrasopimuksesta säädetään. Säännöksessä säädetään myös elonjääneen vuokralaisen irtisanomisoikeudesta, jos vuokralaisia oli enemmän kuin yksi. Säännöksen 2 ja 3 momentti koskevat vuokrasuhteen jatkumista.

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 55 §:ssä ovat määräykset määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanomisesta. Siinä on säädetty, millä ehdoin tuomioistuin voi antaa luvan määräaikaisen sopimuksen irtisanomiseen. Pykälässä säädetään sekä vuokralaisen että vuokranantajan oikeudesta irtisanomiseen.

Lain 90 ja 91 § koskevat työsuhdeasunnon irtisanomista. Ensin mainitussa säännöksessä on säädetty vuokralaisen ja jälkimmäisessä vuokranantajan irtisanomisoikeudesta.

Toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanomista koskevat säännökset ovat asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 7 luvussa Vuokrasopimuksen irtisanominen. Irtisanomista on säännelty laajasti, koska asunnon saaminen ja erityisesti sen pysyvyys ovat merkittäviä asioita vuokralaisen näkökulmasta. Asuntojen niukkuus saattaisi muuten johtaa vuokralaisten kannalta kohtuuttomuuteen. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 7 luvun säännökset koskevat vuokrasopimuksen päättymistä irtisanomisen johdosta (51 §), vuokrasopimuksen irtisanomisaikaa (52 §), puolison suostumusta irtisanomiseen (53 §), irtisanomisilmoitusta ja sen tiedoksiantamista (54 §), määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanomista (55 §), vuokralaisen irtisanomissuojaa (56 §), vahingonkorvausta toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanomisen johdosta (57 §), korvausta korjaus- ja muutostöistä määräaikaisen vuokrasopimuksen päättyessä (58 §), irtisanomissuojan tai korvausoikeuden menettämistä (59 §) ja kiellettyjä ehtoja irtisanomissuojasta ja korvauksista sekä sopimuksen varaista korvausta (60 §).