vitsi


vitsi

Määritelmä lyhyt ja ytimekäs hauskaksi tarkoitettu juttu, jonka komiikka perustuu yleensä yllättävään käänteeseen

Selite

Usein vitsin teho perustuu ristiriitaan kuulijan odottaman ja todella esitettävän välillä; toisinaan siten, että kuulija johdetaan odottamaan tällaista käännettä, jota ei tulekaan. Kysymyksessä voi olla joko tilanteen, ajatuksen tai sanojen kaksimerkityksisyyden tai äänteellisen yhtäläisyyden huvittava vaikutus. On myös vitsejä, joiden komiikka perustuu esitetyn täydelliseen järjettömyyteen.

Vitsi voi olla paitsi leikillinen myös pilkallinen, ilkeä, jopa hyökkäävä. Poliittiset vitsit ivaavat olevia oloja osoittamalla niiden nurinkurisuuden tai takapajuisuuden. Pilan kohteeksi voi joutua mikä tahansa, kuten kulttuuriväki Olavi Paavolaisen pamfletissa Suursiivous eli kirjallisessa lastenkumarissa(1932), jossa Paavolainen siteeraa ajan pilalehtiä:

Rauhoittavaa
- Nuo herrat tuolla toisessa pöydässä ovat molemmat nuoria runoilijoita.
- Jassoo.
- Niin, mutta muuten ne kyllä ovat mukavia miehiä.
("Tuulispää", jouluk. 1927.)

Arvasi
Eräs aika tavalla lenskassa oleva nuorehko herrasmies menee aseman lehtivmyymälän eteen ja yrittäen olla sukkela sanoo:
- Jos minä, hik, saan sen "Ylenantajat-lehden."
Neiti ojentaa viipymättä lehden, ja miekkonen
lähtee - "Tulenkantajat" kainalossaan.
("Kurikka", toukok. 1929)

Vitsejä ovat tutkineet lähinnä folkloristit, mutta myös psykoanalyytikko Sigmund Freud on käsitellyt aihetta klassisessa tutkimuksessaan Der Witz und seine Beziehung zum Unbewussten (1905, Vitsi ja sen yhteys piilotajuntaan). Koomista oli aiemmin käsitellyt myös esim. Henri Bergson teoksessaan Le Rire (1900, Nauru), mutta Freud pääsi syvemmälle kiinnittäessään huomiota vitsityön psykodynamiikkaan, motiiveihin ja viettitalouteen. Freudin mukaan vitsin ytimenä on leikin alkuperäinen mielihyvä ja kuorena eston laukeamisesta juontuva mielihyvä. Vitsi hyödyntää unityölle ominaista tiivistämistä, siirtämistä tai epäsuoraa esittämistä pyrkiessään tyydyttämään erilaisia aggressiivisia, kyynisiä, skeptisiä tai seksuaalisia tavoitteita. Unen tapaan vitsi vapauttaa tiedostamatonta sensuurin vallasta. Freudin mukaan vitsityön subjektiiviset ehdot eivät suurestikaan eroa neuroosin ehdoista. Juhani Ihanus toteaa teoksessaan Kauneus ja kuvotus (1987), että kaunokirjallisen teoksen tapaan vitsi ilmaisee sanottavansa säästeliäästi, jättää paljon suoraan sanomatta, paljastaa kätkemällä - ja osuu asian ytimeen kiertotietä, vihjaamalla.

Erikieliset vastineet

joke	englanti (English)
battuta (luo nimityssivu)	italia (italiano)
scherzo (luo nimityssivu)	italia (italiano)
blaque (luo nimityssivu)	ranska (français)
bon mot (luo nimityssivu)	ranska (français)
plaisanterie (luo nimityssivu)	ranska (français)
vits (luo nimityssivu)	ruotsi (svenska)
Witz (luo nimityssivu)	saksa (Deutsch)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:vitsi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:vitsi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →