Kirjallisuudentutkimus:tulkinta

    Tieteen termipankista

    tulkinta

    tulkinta
    Määritelmä kirjallisen teoksen keskeisen merkityssisällön selvittäminen, minkä tulisi perustua sisällöllisten ja rakenteellisten ominaisuuksien mahdollisimman perusteelliseen ja syvälliseen analyysiin
    Selite

    Tulkinnan yleistä teoriaa kutsutaan hermeneutiikaksi. Tulkinnan käsite ja teoria juontavat toisaalta kreikkalaisesta filosofiasta, toisaalta raamatullisesta eksegetiikasta. Ensimmäisenä tulkinnan teorian edustajana pidetään Aristoteleen teosta Peri hermeneias, jonka nimi ei tosin ole peräisin tekijältä itseltään.

    Kirjallisen teoksen tulkinnassa kohdistetaan huomiota esim. teoksen lajiin, monimerkityksisyyteen ja monitasoisuuteen, aukkoihin ja - erityisesti lyriikan osalta - kuvallisuuteen. Omaksumiensa kirjallisten konventioiden sekä kielellisen ja kirjallisen kompetenssinsa asettamissa rajoissa tulkitsija pyrkii yleensä luomaan mahdollisimman koherentin eli yhtenäisen kuvan ko. teoksesta. Tulkintaan valmistavia vaiheita ovat tekstin systemaattinen kuvailu ja erittely, missä tulkitsijaa ohjaavat joko julkilausumattomat tai selkeästi ilmaistut periaatteet, jotka pohjautuvat esim. hermeneuttiseen, emansipatoriseen tai esteettiseen tiedonintressiin.

    Tulkinnan eksplisittisiä tai implisiittisiä päämääriä on kirjallisuudentutkimuksessa myös kritisoitu. E. D. Hirschin teoksen Validity in Interpretation (1967) kiteytyksen mukaan ymmärtäminenon äänetöntä, tulkitseminen melua. Teoksessaan An Essay on Criticism (1966, Kirjallisuus ja tutkimus) Graham Hough toteaa, että kirjallisuuden tulkinnasta on perinteisesti ollut kaksi kilpailevaa käsitystä:

    1) tulkinta paljastaa tekijän intention poistamalla esteet ymmärtämisen tieltä; ts. päämääränä on selvittää tekijän alkuperäinen intentio eli teoksen merkityssisältö, usein sellaisena kuin aikalaiset sen ymmärsivät,
    2) kirjallinen teos pitää sisällään piilevää tai kätkettyä mieltä, joka ei paljastu tekijän intentioita ja muita taustoja selvittämällä; ts. kirjallisella taideteoksella on oma autonominen elämänsä.
    Nykyisessä kirjallisuudentutkimuksessa vältellään nojautumasta kirjailijan mahdollisiin intentioihin. Sen sijaan tähdennetään, että lukija osallistuu aktiivisesti tekstin merkityksien tuottamiseen.

    Erikieliset vastineet

    interpretaciónespanja (español)
    interpretazione (luo nimityssivu)italia (italiano)
    interpretatio (luo nimityssivu)latina (Latina)
    interprétationranska (français)
    Interpretationsaksa (Deutsch)
    tolkovanije (luo nimityssivu)venäjä (русский)
    interpretatsioon (luo nimityssivu)viro (eesti)
    tõlgendus (luo nimityssivu)viro (eesti)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 19.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:tulkinta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tulkinta.)