Kirjallisuudentutkimus:tertsiini

    Tieteen termipankista

    tertsiini

    tertsiini
    Määritelmä italialaisperäinen runomuoto, jonka säkeistöt rakentuvat kolmesta tavallisesti 11-tavuisesta jambisäkeestä
    Selite

    Toinen säe riimittyy seuraavan säkeistön ensimmäisen ja kolmannen säkeen kanssa. Runoelman päättää yksinäinen säe, joka riimittyy viimeisen säkeistön keskimmäisen säkeen kanssa. Loppusointukaava on siten muotoa aba bcb cdc xyx y. Runomuodon lähtökohtana saattaa olla sisilialainen sonetti tai serventese-runous.


    Dante Alighieri käytti ensimmäisenä tätä poikkeuksellisen vaativaa mittaa eepoksessaan Divina Commedia (1321, Jumalainen näytelmä), jonka rakenteissa toistuva kolmijakoisuus symboloi Pyhää Kolminaisuutta. Sittemmin tertsiiniä ovat soveltaneet mm. Giovanni Boccaccio (Amorosa visione, 1342-43), Francesco Petrarca (I trionfi,1352-74), Sir Thomas Wyatt, John Milton, Percy Bysshe Shelley ("Ode to the West Wind", 1819), lordi Byron ("The Prophecy of Dante") ja W. H. Auden ("The Sea and the Mirror", 1944).

    Erikieliset vastineet

    terza rima (luo nimityssivu)italia (italiano)
    terzina (luo nimityssivu)italia (italiano)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:tertsiini. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tertsiini.)