Siirry sisältöön

Kirjallisuudentutkimus:tekstin mielihyvä

Tieteen termipankista

tekstin mielihyvä

tekstin mielihyvä (luo nimityssivu)
Selite

Roland Barthesin teoksessaan Le Plaisir du texte (1973, Tekstin hurma) käyttöön ottama käsite. Barthesin mukaan teksti voi tuottaa kahdenlaista tyydytystä: joko mielihyvää (ranskan plaisir) tai nautintoa (jouissance). Mielihyvä merkitsee tutunomaisen ja yksinkertaisen tekstin suomia mukavuuden ja turvallisuuden tuntoja, odotusten ja entisten arvojen vahvistamisesta. Tekstin nautinto puolestaan särkee jatkuvuuden: siihen liittyy ekstaasin ja seksuaalisen nautinnon kaltaisia tuntemuksia, jotka aiheutuvat luetun odottamattomuudesta ja epäsovinnaisuudesta. Nautintoa on omiaan tuottamaan diskurssien moninaisuus ja eriaineksisuus. "Se on ylenpalttisuuden ja katoamisen, intensiteetin ja raukeamisen yhteinen kategoria", kuvailee Erkki Vainikkala Barthesin Tekstin hurman (1993) jälkisanoissa.

Barthesin teoriassa mielihyvää tuottaa luettava teksti, nautintoa puolestaan kirjoitettava teksti. Tekstin nautinto voi Barthesin mukaan paradoksaalisesti aiheuttaa myös menetyksen tilan, koska siinä saatetaan raiteiltaan tai ainakin kyseenalaistetaan lukijan historialliset, kulttuuriset ja psykologiset olettamukset.

Erikieliset vastineet

plaisir du texte (luo nimityssivu)ranska (français)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 24.12.2025: Kirjallisuudentutkimus:tekstin mielihyvä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tekstin mielihyvä.)