Kirjallisuudentutkimus:sestiini

    From Tieteen termipankki

    sestiini

    sestiini
    Explanation

    Provencelaisten trubaduurien kehittämä loppusoinnuton runomuoto, joka rakentuu kuudesta kuusisäkeisestä säkeistöstä sekä yhdestä kolmisäkeisestä. Ensimmäisen säkeistön säkeiden loppusanat toistuvat määräjärjestyksessä seuraavien säkeistöjen säkeiden loppusanoissa. Runo päättyy kolmisäkeiseen sakeistöön (envoi tai tornada), jonka säkeissä vielä kertautuvat ensimmäisten säkeitten loppusanat, kunkin säkeen sisällä ja lopussa aina yksi.


    Tämän monimutkaisen runomuodon keksi provencelainen trubaduuri Arnaut Daniel n. 1190. Sittemmin sestiinejä ovat kirjoittaneet esim. Dante ja Petrarca. Niitä laativat myös monet renessanssin ja barokin ajan runoilijat sekä saksalaiset romantikot. Runomuotoa edustavat myös Sir Philip Sidneyn paimenrunoelma Arcadia (1590), A. C. Swinburnen runo "The Complaint of Lisa" (1878) ja Ezra Poundin "Sestina: Altaforte" (Personae, 1909).
    Additional Information Italian sesto=kuudes

    Equivalents

    sestina (luo nimityssivu)englanti
    sestina (luo nimityssivu)italia
    sestina (luo nimityssivu)ranska
    sestin (luo nimityssivu)ruotsi
    Sestine (luo nimityssivu)saksa

    Sources

    HosiaisluomaY2003

    References

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 25.9.2023: Kirjallisuudentutkimus:sestiini. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:sestiini.)