Kirjallisuudentutkimus:sensibiliteetti
sensibiliteetti
| sensibiliteetti |
Tunneherkkyys, herkkätuntoisuus; 1700-luvulla erityisesti Englannissa suosittu käsite, jolla on kuvattu sekä esteettistä että moraalista herkkyyttä ja vastaanottavaisuutta, empaattista kykyä eläytyä toisen suruihin ja kauneudentajua. Moraalifilosofiassa sensibiliteetin idea oli vastareaktiota järjen ylivallalle ja näkemyksille ihmisen perimmäisestä itsekkyydestä.
Tunneherkkyyttä korostettiin sentimentaalisissa romaaneissa, komedioissa, hautausmaarunoudessa jne. Ajan henkeä kuvastavat esimerkiksi Laurence Sternen matkakirja Sentimental Journey Through France and Italy (1768, Tunteellinen matka halki Ranskan ja Italian) ja varsinkin Henry Mackenzien The Man of Feeling (1771, Tunneihminen). Sensibiliteetin kultti ilmeni myös 1700-luvun lopun primitivismissä ja jälleen virinneessä kiinnostuksessa ylevään. Äärimmillään tunneherkkyys johti liioiteltuun tunteiluun, jota etenkin Samuel Johnson ja Jane Austen teksteissään kritisoivat, jälkimmäinen romaanissaan Sense and Sensibility (1811, Järki ja tunteet). Sensibiliteetin korostus ennakoi romantiikan aikakautta. Käsite heräsi uudelleen henkiin 1900-luvulla T. S. Eliotin esseissä, joissa sensibiliteetillä luonnehditaan runoilijan luovaa kykyä.
Latinan sensibilitas
Erikieliset vastineet
| delicacy (luo nimityssivu) | englanti (English) | |
| sensibility | englanti (English) | |
| délicatesse (luo nimityssivu) | ranska (français) | |
| sensibilité | ranska (français) | |
| sensibilitet (luo nimityssivu) | ruotsi (svenska) | |
| Sensibilität | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- sentimentaalinen (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 9.2.2026: Kirjallisuudentutkimus:sensibiliteetti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:sensibiliteetti.)