Kirjallisuudentutkimus:sananlyhennys

Tieteen termipankista

sananlyhennys
sananlyhennys

sananlyhennys
Määritelmä sanojen lyhentäminen keskeltä tai lopusta
Selite

Runoilija voi turvautua sananlyhennyksiin etenkin pyrkiessään vastaamaan runomitan vaatimuksiin. Perinteisesti sallittuja lyhennyksiä ovat a-, ä- tai i-kirjaimen pois jättäminen sanan lopusta, kun lyhennetty sana ei ole loppusointuna ja kun seuraava sana alkaa samalla vokaalilla, joka on poistettu lyhennetystä sanasta. Lisäksi runoissa käytetään yleisestä keskeltä lyhennettyjä olla-verbin muotoja oisin, oisit, oisi sekä pronominimuotoja , ma, , sa, mun, sun, mua, sua, tää ja nää.

Sananlyhennysten käyttö on nykyrunoudessa melko harvinaista.

Käytetyt lähteet

Kupiainen1964

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:sananlyhennys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:sananlyhennys.)