Kirjallisuudentutkimus:sananlyhennys

    Tieteen termipankista

    sananlyhennys
    sananlyhennys

    sananlyhennys
    Määritelmä sanojen lyhentäminen keskeltä tai lopusta
    Selite

    Runoilija voi turvautua sananlyhennyksiin etenkin pyrkiessään vastaamaan runomitan vaatimuksiin. Perinteisesti sallittuja lyhennyksiä ovat a-, ä- tai i-kirjaimen pois jättäminen sanan lopusta, kun lyhennetty sana ei ole loppusointuna ja kun seuraava sana alkaa samalla vokaalilla, joka on poistettu lyhennetystä sanasta. Lisäksi runoissa käytetään yleisestä keskeltä lyhennettyjä olla-verbin muotoja oisin, oisit, oisi sekä pronominimuotoja , ma, , sa, mun, sun, mua, sua, tää ja nää.

    Sananlyhennysten käyttö on nykyrunoudessa melko harvinaista.

    Käytetyt lähteet

    Kupiainen1964

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 2.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:sananlyhennys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:sananlyhennys.)