Kirjallisuudentutkimus:runonlaulaja
runonlaulaja
| runonlaulaja |
Määritelmä
kansanmiehet ja -naiset, jotka ovat esittäneet muistin varassa säilynyttä kalevalaista runoperinnettä
Selite
Runonlaulajia tunnetaan varsinaisesti vasta 1800-luvun alkupuolelta. Runot siirtyivät perintönä sukupolvelta toiselle, ja näin syntyi erityisiä runonlaulajasukuja. Huomattavimpana runonlaulajana pidetään Vienan Karjalassa Vuokkiniemen Latvajärvellä asunutta Arhippa Perttusta (n. 1754-1840), jolta Elias Lönnrot on saanut Kalevalaan (1833, 1849) runsaasti aineksia esim. Sampo-runoelmaan. Merkittäviä runonlaulajia olivat myös vienankarjalaiset Ontrei Malinen (n. 1780 - n. 1855) ja Martiska (Martti) Karjalainen (k. 1839). Tärkein osa Kantelettaren (1840) keskeislyriikkaa on ilomantsilaisen Mateli Kuivalattaren (1771-1846) välittämää. Mekrijärven runokylässä vaikutti loitsuistaan kuulu Simana Sissonen (1786-1848). Inkerin lyyrisen laulukulttuurin huomattavin edustaja oli Larin Paraske (1833-1904), joka sytytti monien suomalaisten taiteilijoiden mielenkiinnon kansanrunoutta kohtaan 1800-luvun lopulla.
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:runonlaulaja. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:runonlaulaja.)