Kirjallisuudentutkimus:qasida

{{Käsite
|määritelmä_fi=arabialaisessa ja persialaisessa runoudessa jokainen seitsemää säettä pitempi, yleensä riimitetty runoelma; ylistysruno
|selite_fi=500-luvulla Arabiassa syntyneen qasida-muodon ottivat sittemmin käyttöönsä myös monet persiaksi, turkiksi ja urduksi kirjoittaneet runoilijat. Qasidat vaihtelevat aiheiltaan ja tyyliltään; ne voivat olla elegisiä, satiirisia, uskonnollisia, mystisiä, jopa poliittisia. Laajimmillaan qasida voi käsittää jopa kolmesataa säettä. 

Maineikas varhainen qasidakokoelma on seitsemän ylistysrunoa käsittävä ''Mu'allaqat'' (500-l.). Qasidan myöhempiä mestareita ovat arabialaiset al-Mutanabbi (k. 965) ja Ibn al-Farīd (k. 1235) sekä persialaiset Anvārī (k. 1168 jälkeen) ja Sa'dī (k. 1292). Länsimaissa runomuotoa ovat jäljitelleet mm. englantilainen Alfred Tennyson runossaan "Locksley Hall" (1842) ja saksalainen kreivi August von Platen-Hallermund kokoelmassaan ''Ghaselen'' (1821).
|lähteet=HosiaisluomaY2003
|tarkistettu=Kyllä
|lisätiedot_fi=arabiankielisestä sanasta قصيدة (qaṣīda)
|luokka=Kirjallisuuden lajit, Runous
|laajempi kuvaus=Ei
|ilmiön kuvaus=N
}}
{{Liittyvä nimitys
|kieli=suomi
|nimitys=qasida
|otsikossa=Kyllä
|kursivoitu=Ei
}}
{{Liittyvä nimitys
|kieli=englanti
|nimitys=qasida
|otsikossa=Kyllä
|kursivoitu=Ei
}}