Kirjallisuudentutkimus:parallelismi
parallelismi | kerto
| parallelismi | |||
| kerto |
samansuuntaisuus tai yhdenmukaisuus retorisena kuviona
Parallelismi on yleisnimitys tyylikeinoille, joissa tavu, sana, säe tai kokonainen episodi toistuu, mutta ei identtisenä. Parallelismi voi ilmetä myös vastakohtaa ilmaisevalla rakenteella, kun toistuva sana tai ilmaus saa rinnalleen synonyymisen (esim. murhe/suru), antiteettisen (murhe/ilo) tai analogisen (murhe/kaiho) rinnakkaiskuvion. Runoudessa tavua, sanaa tai säettä koskeva parallelismi ilmenee alkusointuna (alliteraatio), sisäsointuna (assonanssi), loppusointuna (riimi) ja puolisointuna.
"Parallelismus membrorum" (latinan jäsenten rinnakkaisuus) tarkoittaa säkeiden kertoa: esim. itämaisessa runoudessa yleistä tapaa esittää sama asia eri sanoin kahdella säkeellä.
Kreikan parallelos=rinnakkainen
Erikieliset vastineet
| parallelism | englanti (English) | |
| parallélisme | ranska (français) | |
| parallell | ruotsi (svenska) | |
| Parallelismus | saksa (Deutsch) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 2.2.2026: Kirjallisuudentutkimus:parallelismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:parallelismi.)