Kirjallisuudentutkimus:neologismi
neologismi
| neologismi |
Mikael Agricola (n. 1510-1557) oli merkittävä myös uudissanojen sepittäjänä. 18oo-luku oli suomenkielisten uudissanojen muodostamisen varsinaista kulta-aikaa, jolloin neologismien keksijöinä kunnostautuivat esim. Elias Lönnrot ja Wolmar Schildt-Kilpinen. Kun Suomi sai oman rahan 1860, tulevan rahan nimestä käytiin lehdistössä vilkasta keskustelua. Yrjö Koskisen ehdotuksia olivat saikko, heljo, helkka, suomo, valio, julkio ja kauni; pienemmäksi rahayksiköksi olisi hänen mukaansa sopinut rahtu, pii tai jalo. Rietrikki Polénin mieleen olisivat olleet sampo ja muru. Viime vuosisadalla järjestettiin usein yleisökilpailuja käyttökelpoisimman sanan löytämiseksi. Suomen Kuvalehti haki vuonna 1928 kotikutoista vaihtoehtoa reklaamille. Satojen vastausten joukosta raati katsoi parhaaksi uudissanan mainos, joka pian juurtuikin kielenkäyttöön. Hävinneisiin ehdotuksiin kuuluivat heräkki, huude, ponnos, porva, raiku ja tyrkky. Myös kaunokirjallisuudessa esiintyy usein uudissanoja, joita on kehitelty esim. avantgarden, runollisuuden, nonsensen tai komiikan tarpeisiin. Niitä ovat suosineet mm. Lewis Carroll lastenkirjoissaan (esim. runossaan Jabberwocky 1872) ja Edward Lear loruissaan. Ollin pakinoissa esiintyvä Eturientolan erikoisuuskirjeenvaihturi otti aikoinaan käyttöön sanan uudisoida (uutisoida).
Neologismeilla voidaan myös ajaa kulttuuri- tai muuta politiikkaa. Cheris Kramaraen ja Paula A. Treichlerin sanakirjassa A Feminist Dictionary (1985) esitetään etymologisesta pohjasta lainkaan piittaamatta, että englannin sana history pitäisi muuttaa muotoon herstory, jolloin miehen (his) historiasta tulisi naisen (her) historiaa. Tekijät vaihtaisivat myös sanan dictionary muotoon cuntionary. (Dick on alatyylinen miehen sukuelimen, cunt naisen sukuelimen nimitys.) Herstory esiintyy hakusanana myös Maggie Hummin leksikonissa The Dictionary of Feminist Theory (1989). Idea lienee peräisin J. Nestlen artikkelista Living with Herstory teoksessa Women-Identified Women (1984).
Ks. myös nonsense, portmanteau, uuskieliErikieliset vastineet
| coinage | englanti (English) | |
| neologism | englanti (English) | |
| néologisme | ranska (français) | |
| neologism | ruotsi (svenska) | |
| Neologismus | saksa (Deutsch) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:neologismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:neologismi.)