lauda

(sitaattilaina)

Määritelmä keskiaikana ja varhaisrenessanssin aikana Italiassa suosittu uskonnollinen laulu, joka oli sävelletty maallikkoveljeskuntaa varten ja otti aineksia kirkollisesta liturgiasta

Selite Laudojen keskeisenä tarkoituksena oli hyvään elämään kannustaminen kuvaamalla Kristuksen tai pyhimysten elämää. Varhaisimmat, latinankieliset laudat tunnetaan 1200-luvulta. Myöhemmin laadittiin myös kansankielisiä laudoja. Runomuodon suurimpia mestareita ovat Jacopone da Todi (123041306) ja Lorenzo de' Medici (1449-92). Ensin mainitun tunnetuin laulu on "Lauda drammatica" (Madonnan valitus), joka alkaa sanoilla "Stabat mater dolorosa" (Seisoi äiti ristillä). Kuuluisa on myös Tuomas Celanolaisen kirjoittama, katolisen sielunmessun osana käytetty tuomiopäivän kuvaus "Dies Irae" (Vihan päivä). Ajan mittaan lauda kehittyi entistäkin dramaattisemmaksi ja siihen sisällytettiin myös dialogia, jolloin siitä kehittyi mysteerinäytelmän italialainen muunnelma. Renessanssinkin aikana kirjoitettiin laudoja, mutta ei enää uskonnollisia organisaatioita varten.

Lisätiedot italian lauda = ylistys

Erikieliset vastineet

lauda	englanti (English)
lauda	italia (italiano)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:lauda. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:lauda.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →