Kirjallisuudentutkimus:kyōka

    Tieteen termipankista

    kyōka

    kyōka (sitaattilaina)
    Määritelmä japanilainen leikillis-parodinen tankamuotoinen kirjallisuudenlaji
    Selite Käsite esiintyy ensimmäisen kerran pappi Gyōgetsubon (1263-1328) runokokoelman Kyōka sakehyakushu (100 hullua runoa riisiviinistä) otsikossa. Varsinkin 1400-luvulla kyōka-runojen kirjoittaminen oli suosittu ajanviete hoviaatelin keskuudessa. 1600-luvulta lähtien kyōka-runous levisi myös Osakan ja Edon (nyk. Tokion) kauppiaitten keskuuteen. Kuuluisa on Matusunaga Teitokun Kiotossa ilmestynyt kokoelma Teitoku kyōka hyakushu (1636). Suosituimmillaan kyōka oli 1700-luvun lopulla etenkin Karagoromo Kisshūn ja Ōta Nampon ansiosta. Kirjallista traditiota nokkelasti hyödyntäneen ja vallanpitäjiä usein epäsuorasti kritisoineen kyōkan kukoistus päättyi hallinnollisten uudistusten seurauksena parikymmentä vuotta myöhemmin. Lajin viimeisiin klassikoihin kuuluu kokoelma Kyōgetsubō (1789, Narrimainen kuun katselu).

    Erikieliset vastineet

    kyōkaenglanti (English)
    狂歌 (kyōka)japani (日本語)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 2.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:kyōka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kyōka.)