kirjallisuus

Selite

Kirjallisuudesta puhutaan usein kaunokirjallisuuden synonyyminä, vaikka termin sovellusala on huomattavasti tätä laajempi. Laajasti ymmärrettynä kirjallisuuteen luetaan kaikki kirjoitetun kielen lajit, kaunokirjallisuuden ohella myös tietokirjallisuus sekä ainakin osa suullisesta traditiosta.

Elias Lönnrot loi kirjallisuus-sanan vuonna 1831 perustettua Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa varten. Sitä ennen turvauduttiin esim. ilmaisuihin "literatuuri", "kirjalliset konstit", "kirjakeinot" tai "oppimus". Adjektiivi "kirjallinen" tunnetaan suomen kielessä jo 1600-luvun alkupuolelta. Latinan kielen kirjainta merkitsevästä littera-sanasta peräisin oleva "litteratura" erikielisine versioineen tarkoitti 1) yleensä jotakin kirjoitettua, 2) filologiaa ja 3) oppineisuutta, tiedettä. Tässä viimeksi mainitussa merkityksessä sitä käytettiin Euroopan kielissä renessanssista 1700-luvun lopulle. Vasta 1800-luvun lopulla sitä alettiin käyttää ahtaammassa merkityksessä tarkoittamaan pelkästään kaunokirjallisuutta. Tästä hyvänä esimerkkinä on ruotsin litteratur (ruotsissa myös vitterhet), joka viittasi alun perin oppineisuuteen yleensä; vähin erin se alkoi tarkoittaa kaunokirjallisia tuotteita.

Erikieliset vastineet

literature	englanti (English)
literature	espanja (español)
letteratura	italia (italiano)
littérature	ranska (français)
litteratur	ruotsi (svenska)
Literatur	saksa (Deutsch)
literature	venäjä (русский)
kirjandus	viro (eesti)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003, OjalaA

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:kirjallisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kirjallisuus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →