kirjallinen ryhmittymä

Selite

Hans Norbert Fügen esittää teoksessaan Die Hauptrichtungen der Literatursoziologie und ihre Methoden (1970), että kirjallinen ryhmittymä syntyy yleensä yhteisten esteettisten tavoitteiden selvittämiseksi ja saavuttamiseksi. Hän luettelee ryhmittymän viisi tunnusmerkkiä:

1) ryhmän teksteistä ilmenevä yhteinen esteettinen ihanne

2) ryhmän kiinteyttä symboloiva yhteinen nimi

3) elossa olevan johtajan tai esikuvan tunnustaminen

4) ryhmän ulkopuolella oleva yhteinen vastustaja

5) oma, tavallisesti vain jäsenille avoin lehti

Kriteerit luonnehtivat hyvin vaikkapa ranskalaisia parnassolaisia tai angloamerikkalaisia imagisteja. Niitä voi soveltaa myös sellaisiin suomalaisiin ryhmittymiin kuin Aurora-seura, Aura-seura, Nervanderin piiri, Lauantaiseura, Kirjallisen Kuukauslehden piiri, Päivälehden piiri, Euterpen piiri, Ultran ja Quosegon ryhmät, tulenkantajat, Kiila, Mäkelän piiri ja Myrsky. Kaikilla niillä ei tosin ole ollut omaa lehteä eikä selvää vastustajaakaan.Ryhmittymien aktiivisuus ja kiinteys on suuresti vaihdellut, ja monet niistä ovat olleet hyvin lyhytikäisiä.

Erikieliset vastineet

literary group	englanti (English)
groupe littéraire	ranska (français)
litterär grupp	ruotsi (svenska)
Dichterkreis	saksa (Deutsch)
literarische Gruppe	saksa (Deutsch)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 24.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:kirjallinen ryhmittymä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kirjallinen ryhmittymä.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →