Kirjallisuudentutkimus:kansalliskirjallisuus
kansalliskirjallisuus
| kansalliskirjallisuus |
kansallista identiteettiä käsittelevä ja sitä muokannut kirjallisuus
Kansalliskirjallisuus on paljolti ideologinen käsite, jonka muodostuminen liittyi eurooppalaisten kansallisvaltioiden ja nationalismin syntyyn. Näkemys, jonka mukaan jokaisella kansakunnalla on oma ainutlaatuinen kirjallisuutensa oli tunnusomainen 1700-1800-lukujen romantiikalle. Varsinkin saksalaiset romantikot kehittivät ja systematisoivat kansalliskirjallisuuden ideaa. Erityisen merkittävä oli kirjallisuudentutkijan ja poliitikon Georg Gottfried Gervinuksen (1805-71) viisiosainen teossarja Geschichte der poetischen Nationalliterature der Deutschen (1835-42).
Kansalliskirjallisuuteen on yleensä luettu jonkin kansakunnan piirissä syntynyt kirjoitettu kirjallisuus ja suullinen kansanrunous. Toisinaan käsitteen piiriin on hyväksytty vain tietynkielinen elävänä kirjallinen kulttuuri. Kaunokirjallisuuden ohella kansalliskirjallisuuteen on saatettu sisällyttää historiankirjoitus, poliittiset kirjoitukset jne.
Suomessa kansalliskirjallisuuden idealla on ollut suuri merkitys varsinkin 1800-luvulla. J. V. Snellmanin (1806-81) ohjelmaan kuului kansallishenkeä edistävän kansalliskirjallisuuden luominen. Kai Laitisen (1984) mukaan Snellmanin lähinnä Kallavesi ja Saima-lehdissä 1844-45 esittämät käsitykset ovat tiivistettävissä viiteen kohtaan; kansalliskirjallisuudelle on ominaista, että se
- 1) kiinnittyy kansakunnan omaan kieleen,
2) ilmentää kansakunnalle ominaista henkistä kehitystä,
3) edistää kansallista tietoisuutta,
4) vaikuttaa esimerkillään kansakuntaan ja
5) ylläpitää kansallishenkeä, josta se on syntynyt, ja on samalla sivistyksen edellytyksenä.
Viime sotien edellä ja sotienjälkeisinä nk. vaaran vuosina kansalliskirjallisuuden käsite sai erityisen kulttuuripoliittisen merkityksen. Vuosina 1930-39 ilmestyi 15-osainen teossarja Suomen kansalliskirjallisuus. Rafael Koskimies puolestaan julkaisi kolmiosaisen teoksen Elävä kansalliskirjallisuus (1944-49) alaotsikolla "Suomalaisen hengen vaiheita 1860-1940". Kritiikki etnosentrismiä kohtaan on viime vuosina lisääntynyt, mutta kaikesta globalisoitumiskehityksestä huolimatta kansallisuusaate näyttää voivan hyvin, ja kansallisia raja-aitoja on edelleen myös kirjallisuuksissa.
Erikieliset vastineet
| national literature | englanti (English) | |
| literatura nacional | espanja (español) | |
| letteratura nazionale | italia (italiano) | |
| littérature nationale | ranska (français) | |
| nationallitteratur | ruotsi (svenska) | |
| Nationalliteratur | saksa (Deutsch) | |
| natsional'naja literatura | venäjä (русский) | |
| rahvuskirjandus | viro (eesti) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 11.2.2026: Kirjallisuudentutkimus:kansalliskirjallisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kansalliskirjallisuus.)