kansalliseepos

Määritelmä eepos, jonka taiteellinen arvo ja merkitys kansallisen identiteetin kannalta on ollut poikkeuksellisen tärkeä

Selite

Suomen kansalliseepos on Elias Lönnrotin kokoama Kalevala (1835, 1849). Muita kansalliseepoksen asemaan nousseita teoksia ovat esimerkiksi Viron Kalevipoeg (1857-61) ja Saksan Nibelungenlied (kirjoitettu 1200-luvun alussa, ilmestyi vuonna 1784 kirjana). Kansalliseeposten syntyyn ja suosioon vaikutti 1700- ja 1800-lukujen taitteessa sakasalaisen romantiikan myötä syntynyt näkemys, jonka mukaan kullakin kansalla olisi sen identiteettiä kuvastava eepos.

Kansalliseepos pohjautuu yleensä kansanrunouteen, mutta kansalliseepoksiksi on sanan laajassa merkityksessä kutsuttu myös tunnettujen kirjailijoiden teoksia, jos niillä on samankaltainen asema. Esimerkiksi J. L. Runebergin Fänrik Ståls sägner (1848- 60, Vänrikki Ståhlin tarinat) ja Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ( 1959-62) ovat siten luettavissa käsitteen piiriin.

Erikieliset vastineet

national epic	englanti (English)
epopeya nacional	espanja (español)
epica nazionale	italia (italiano)
épopée nationale	ranska (français)
nationalepos	ruotsi (svenska)
Nationalepos	saksa (Deutsch)
natsionalnyj epos	venäjä (русский)
rahvaeepos	viro (eesti)

Lähikäsitteet

eepos (yläkäsite)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003, OjalaA

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 26.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:kansalliseepos. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kansalliseepos.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →