kaksoisolento

Määritelmä järjen ja tunteen välisestä ristiriidasta johtuva minän kahtiajakautuminen, mikä kirjallisuudessa kuvataan yleensä kahden erillisen hahmon kautta

Selite

Eräs varhaisimpia kaksoisolentokuvauksia sisältyy roomalaisen Plautuksen komediaan Menaechmi (206 eKr.), johon puolestaan pohjautuu Shakespearen The Comedy of Errors (1592-93, Hairahduksia). Kaksoisolentoaihetta ovat hyödyntäneet lukuisat kirjailijat, erityisesti romantiikan kaudesta eteenpäin: E. T. A. Hoffmann mm. romaanissaan Lebensansichten des Katers Murr nebst fragmentarischer Biographie des Kapellmeisters Johannes Kreisler in zufälligen Makulaturblättern (1820-22, Kissa Murr), Nikolai Gogol novellissaan "Nos" (1836, "Nenä") ja F. M. Dostojevski romaanissaan Dvoinik (1846, Kaksoisolento), englantilainen Oscar Wilde romaanissaan The Picture of Dorian Gray (1891, Dorian Grayn muotokuva), yhdysvaltalainen Edgar Allan Poe kertomuksissaan "Ligeia" (1838, suom.) ja "William Wilson" (1839, suom.) sekä Vladimir Nabokov mm. romaanissaan The Real Life of Sebastian Knight (1941, Sebastian Knightin todellinen elämä).

Gogolin "Nenässä" pietarilaisen pikkuvirkamiehen nenä irtoaa kantajastaan ja alkaa viettää yläluokkaista itsenäistä elämää, ajelee hevosvaljakolla jne., eikä alkuperäinen omistaja pysty säätyeron vuoksi enää tavoittamaan menettämäänsä nenää. Wilden romaaniklassikossa Dorian Gray säilyttää nuoren ja kauniin ulkomuotonsa vaikka ikääntyykin, mutta hänen syntinsä ja paheensa ovat jättäneet irvokkaat jäljet hänen muotokuvaansa. Kun huonon omantunnon piinaama Dorian lopulta iskee puukolla kuvaansa, häneen siirtyvät samalla kaikki muotokuvan inhottavat piirteet, ja hän kuolee puukko sydämessään. Teoksessaan Toinen minä. Tutkielmia kaksoisolennon aiheesta kirjallisuudessa (1988) Markku Envall jakaa kirjallisuudessa esiintyvät kaksoisolennot seuraaviin luokkiin: sijaisrakastaja, väärä kuningas, sivupersoona, kummitus, ihmissusi, varjo ja parempi minä. Suomen kirjallisuudessa sijaisrakastaja esiintyy esim. Pentti Haanpään romaanissa Taivalvaaran näyttelijä (1938), jossa identiteettiään etsivä mies esiintyy milloin milläkin nimellä ja milloin minkäkin ammatin harjoittajana; yksi hänen rooleistaan on paluu vaimon luo muka kadonneena aviomiehenä. Väärän kuninkaan motiivi esiintyy esim. Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisessä (1945) ja Arto Paasilinnan romaanissa Jäniksen vuosi (1975). Jälkimmäisessä esiintyy sivuhenkilönä eläkkeellä oleva nimismies Hannikainen, joka tekee "seurantatutkimusta" presidentti Urho Kekkosesta. Hän on tarkkojen analyysiensa perusteella tullut vakaaseen päätelmään, että Kekkonen on vuoden 1968 paikkeilla vaihdettu toiseen mieheen.

Persoonallisuuden jakaantumiseen liittyvä sivupersoona motiivi esiintyy mm. Jorma Korpelan romaanissa Tohtori Finckelman (1952) sekä Uuno Kailaan runossa "Vieras mies" (Uni ja kuolema, 1931), jonka minä toteaa: "Ja minua minussa raahasi / joku minulle vieras mies". Marko Tapion romaanin Aapo Heiskasen viikatetanssi (1956) nimihenkilöllä on kaksoisolento Abram, joka on milloin "veli", milloin "näkymätön toveri", "ihmishahmoinen utuolento, jäännös, tai arpi" tai "kaksoisolento, ystävä". Aino Kallaksen Sudenmorsian (1928) liittyy varsinkin Baltian kansanperinteestä tuttuun ihmissusiaiheistoon; ihmisen on kuviteltu voivan muuttua mieleltään ja ruumiiltaan sudeksi. Varjohahmo esiintyy esim. Viljo Kajavan novellissa "Lintukauppias", (Lintukauppias, 1957), jonka minäkertoja tapaa miehen, jossa ruumiillistuvat kertojan minän torjutut puolet. Paremman minän hahmoja on löydettävissä mm. Mika Waltarin romaaneista Johannes Angelos (1952), Turms, kuolematon (1955) ja Nuori Johannes (1981).

Erikieliset vastineet

doppelganger	englanti (English)
double	englanti (English)
sosia	italia (italiano)
double	ranska (français)
sosie	ranska (français)
dubbelgångare	ruotsi (svenska)
Doppelgänger	saksa (Deutsch)

Lähikäsitteet

alter ego (vieruskäsite)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003, OjalaA

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:kaksoisolento. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kaksoisolento.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →