Kirjallisuudentutkimus:ihmesatu
ihmesatu
| ihmesatu |
Suomalaisten ihmesatujen suosituin muoto on kertomus siitä, miten sankari hankkii urotöillään prinsessan, omaisuuden ("puolet valtakuntaa") ja kunnioitetun aseman. Päämääränsä hän saavuttaa surmaamalla hirviön tai selviytymällä voittajana kosijoille asetetuista kokeista. lhmesatuja on luonnehdittu initiaatiovaiheen kuvauksiksi. Todellisuuteen rinnastuvaa niissä on sankarin irtautuminen kodistaan ja vanhemmistaan, suoriutuminen aikuisuuden vaatimista haasteista ja kriiseistä - sekä avioituminen kaiken tämän jälkeen. Ihmesadussa hyvä voittaa aina lopulta; kertojan myötätunto on kärsivällisten, laupiaiden ja rakastavaisten puolella. Jopa kurjin ja halveksituin voi saada osakseen kauniin prinsessan tai jonkin muun palkinnon. Pahuutta edustavan roiston käy kehnosti; hän saa yleensä surmansa mahdollisimman julmalla tavalla: hänet upotetaan tymnyrissä mereen, vedetään hirteen tms. Näin ihmesatu toteuttaa käsityksen maailman perimmäisestä oikeudenmukaisuudesta.
Venäläisen formalistin Vladimir Proppin Morfologija skazki (1928, engl. Morphology of the Folktale) on satujen tutkimuksen klassikko, jossa systematisoidaan toistuvia juonirakenteita ja henkilötyyppejä. Satu Apo käsittelee väitöskirjassaan Ihmesadun rakenne (1986) suomalaisia ihmesatuja paljolti proppilaisista lähtökohdista.Erikieliset vastineet
| magic tale | englanti (English) | |
| undersaga | ruotsi (svenska) | |
| Zaubermärchen | saksa (Deutsch) | |
| skazka | venäjä (русский) | |
| imemuinasjutt | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- satu (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:ihmesatu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:ihmesatu.)