Kirjallisuudentutkimus:herooinen kupletti

Tieteen termipankista

herooinen kupletti

herooinen kupletti
Selite

Geoffrey Chaucerin (n. 1340-1400) suosituksi tekemä ilmeisesti alkuaan ranskalainen runomitta, joka koostuu loppusoinnullisista kymmentavuisista säkeistä, yleensä jambisista pareittain riimittyvistä pentametreistä; herooinen parisäe. Käsite juontuu siitä, että mittaa käytettiin etenkin korkeaa tyyliä tavoittelevissa "herooisissa" eli eeppisissä runoissa ja näytelmissä. Chaucer soveltaa mittaa teoksissaan Legende of Good Women (n. 1368, 1395) ja The Canterbury Tales (n. 1378-1400, Canterburyn tarinat). 1500-1600-luvul1a herooisen kupletin käyttö yleistyi; sitä hyödynsivät mm. Shakespeare ja John Dryden. 1700-luvulla herooinen kupletti oli Englannissa suosittu runomitta, jota käyttivät esim. Alexander Pope, Samuel Johnson ja Oliver Goldsmith. Sankarikupletein laaditussa Popen opetusrunoelmassa An Essay on Criticism (1711) neuvotaan:

Be Homer's works your study and delight,
Read them by day, and meditate by night.
1800-luvulla mitta esiintyi ainakin lordi Byronin, John Keatsin, Percy Bysshe Shelleyn ja A. C. Swinburnen runoissa. 1900-luvun harvoja esimerkkejä sankarikupletista on Vladimir Nabokovin romaaniin Pale Fire (1962) sisältyvä parodia.

Erikieliset vastineet

heroic coupletenglanti (English)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:herooinen kupletti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:herooinen kupletti.)