Kirjallisuudentutkimus:hermetismi

Tällä käsitteellä ei ole otsikon muodostavia nimityksiä.

Explanation 1920-40-luvun italialaisen runouden suuntaus, jolle oli ominaista moniselitteisyys, vaikeaselkoisuus ja hämäryys. Hermetistit kirjoittivat mystiikan sävyttämää runoutta, jossa korostui sanojen musiikin, melodisuuden suggestiivinen voima. Hermetistit halusivat hylätä suuret aiheet, juhlavan saarnatyylin ja muun korkean retoriikan konkreettisen hyväksi. Paradoksaalisesti heidän tekstinsä usein kurkottavat metafyysiseen. Francesco Flora lanseerasi käsitteen hermetismi teoksessaan La poesia ermetica (1936). Suuntauksen keskeisiä edustajia olivat Giuseppe Ungaretti (1888-1970), Salvatore Quasimodo (1901-68), Eugenio Montale (1896-1981) ja Arturo Onofri (1885-1928), joiden esikuvana oli Charles Baudelairen ohella erityisesti Stéphane Mallarmé ja Paul Valéry.

Equivalents

ermetismo

italia

Sources

HosiaisluomaY2003

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.5.2022: Kirjallisuudentutkimus:hermetismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:hermetismi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →