Kirjallisuudentutkimus:hölmöläissatu
hölmöläissatu
| hölmöläissatu |
Hölmölä on kuvitteellinen paikkakunta, jonka uskomattoman tyhmien asukkaiden edesottamuksista on kirjoitettu paljon pilatarinoita. Kaunokirjallisuudessa nimi Hölmölä esiintyy ensi kerran Pietari Hannikaisen ”ilveillyksessä” Silmän-kääntäjä eli Jussi Oluvisen matka Hölmölään (1846). Hannikainen otti paikannimen Ruokolahden Hölmölän kylästä, jossa hän oli toiminut maanmittarina. Myöhemmin August Ahlqvist suomensi saksasta teoksen Huvi-kirja, jossa on kauniita, sydäntä liikuttavaisia, hirmuisia ja naurettavia juttuja (1860), johon sisältyy kertomus ”Hölmölän kylän eli kauppalan asukkaista".
Lopullisesti Hölmölän vakiinnutti kirjallisuutemme kartalle Zacharias Topeliuksen teos Boken om Vårt land (1875, Maamme-kirja),jonka hölmöläisjutut pohjautuvat H. A. Reinholmin ja D. E. D. Europaeuksen keräämiin kansansatuihin. Maamme kirjan ruotsinkielisessä laitoksessa "Hölmölä" on sijoitettu Bemböleen. Nykyisin Espooseen kuuluvasta Bembölen kylästä tuotiin ennen vanhaan elintarvikkeita helsinkiläisille, jotka pitivät bemböleläisiä maalaisina ja suorastaan tolloina, minkä takia äänneasultaankin outo paikannimi sai ajan mittaan halventavan ja hölmöläissatuihin soveltuvan merkityksen. Hälmöläissatuja on myös kerrottu hämäläisistä, savolaisista, sysmäläisistä, vepsäläisistä, Viipurin miehistä tai Raussin miehistä. Itseasiassa niitä on kerrottu miltei kenestä tahansa paitsi esittäjän omasta viiteryhmästä. Laji on kuulunut sosiaalisesti itsetuntoisten ryhmien käyttämään kiusoitteluperinteeseen.
Hölmöläissatujen juuret johtavat antiikin Kreikan tarinaperinteeseen, jossa hölmöläisiä vastaavat abderiitit eli traakialaisen Abderan kaupungin asukkaat. Vastaava nurinkurinen paikka on sittemmin ollut tanskalaisilla Molbo Århusin liepeillä, ruotsalaisilla Kråkvinkel (kirjallisperäinen nimi), saksalaisilla Schildbürger (Schilda sijaitsee Berliinin lähistöllä) tai Lalenbürger, itävaltalaisilla Burgenlandin asukkaat, ranskalaisilla Brive-la-Gaillarde. Englannissa on naurettu Nottinghamin lähellä sijaitsevan Gothamin kylän "viisaille", Islannissa Bakka- ja Öxney-veljeksille jne.
Satujen hölmöläiset ovat äärimmäisen epäkäytännöllisiä ja heidän toimintansa absurdia: he kylvävät suolaa odottaen sen kasvavan, keittävät avannossa puuroa ja sukeltavat sitä syömään, syöksyvät lainehtivaan viljapeltoon uimaan jne. Heillä ei ole käsitystä asioiden kokonaisuudesta ja ilmiöiden mittasuhteista. Tunnetuimpiin kuuluvassa sadussa kerrotaan miten hölmöläiset rakentavat ikkunattoman talon ja kantavat sinne säkeissä valoa. Kun avulias ohikulkija veistää seinään ikkunan, hölmöläiset riemastuvat niin, että yhä enemmän valoa saadakseen purkavat ensin yhden seinän, sitten toisen, ja kolmatta hajotettaessa kokor akennus luhistuu. Hölmöläissatuihin sisältyy yleensä opettavainen,varoittava esimerkki, exemplum. Niissä tähdennetään, ettei pidä työskennellä epätarkoituksenmukaisesti ja suunnitelmattomasti, eikä uskoa kaikkea mitä sanotaan.Lähikäsitteet
- satu (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:hölmöläissatu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:hölmöläissatu.)