Kirjallisuudentutkimus:faabeli

From Tieteen termipankki
Jump to: navigation, search

faabeli | eläinsatu

faabeli
eläinsatu
Definition lyhyt, vertauskuvallinen, tavallisesti runomuotoinen eläintarina tai -satu, jolla on useimmiten opettavainen tarkoitus
Explanation Faabeleita esiintyy jo muinaisegyptiläisessä ja -intialaisessa kirjallisuudessa. Kreikkalainen Aisopos (500-l. eKr.) on lajin ensimmäinen suuri klassikko. Hänen nimeensä liitetyt roomalaisten Phaedruksen ja Babrioksen välittämät tarinat ovat aikojen kuluessa tulleet laajalti tunnetuiksi kautta Euroopan ja tuottaneet paljon mukaelmia. Keskiajalla Aisopoksen tarinoita hyödynnettiin kouluopetuksessa. Keskiajan merkittävin faabelikirjailija on Marie de France, joka vuoden 1200 paikkeilla laati kaikkiaan 102 runofaabelia. Myös ranskalaisen klassismin ja valistuksen aikakaudella faabeli oli suosittu, koska opettavaisuus sopi 1600- 1700-luvun valistusajatteluun. Huomattavimpiin lajin edustajiin kuuluivat ranskalainen Jean de La Fontaine (1621-1695) ja venäläinen Ivan Krylov (1769-1844). La Fontainen kahtenatoista kirjana julkaistu Fables (1668-94, suom. valikoima Eläintarinoita) sisältää lyyris-tunnelmallisia faabeleita, kun taas Krylovin teoksessa Basni (1809, Faabeleita) korostuu satiirinen realismi ja suorasukaisuus.

Antiikin faabelien lopussa oli yleensä tarinan moraalin pelkistävä sananlaskunomainen loppulause, epimythion. Esimerkiksi Aisopoksen faabeli "Susi ja aasi" päättyy epimythioniin "Ne jotka ovat säätävinään oikeudenmukaisia lakeja, eivät itse noudata säädöksiään vaikka soveltavat niitä muihin" (suom. Marja Itkonen-Kaila). Eläimet toimivat faabeleissa ihmisten tapaan edustaen erilaisia inhimillisiä luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia: kettu on viekas, leijona on jalomielinen, jne. Usein faabeli opettaa, että ylimielisyys, teeskentely, ulkokultaisuus jne. saa rangaistuksensa. Toisaalta saatetaan näyttää myös se, että hyvä voi joutua tappiolle.

Suomalaisen faabelirunouden merkittävimmän edustajan Lauri Pohjanpään (1889-1962) tunnetuimpia runoja ovat "Harakanpesä" ja "Jänikset". Runossa "Sirkkujen kongressi" (Sininen hämärä, 1933), jonka etäisenä esikuvana lienee Geoffrey Chaucerin The Parliament of Fowls (n. 1382), voi nähdä kritiikkiä Kansainliiton saamatonta toimintaa kohtaan; runon "kanahaukka" voisi olla Hitler tai jokin muu diktaattori:

Ne pienet, pienet sirkut
piti suuren kongressin
ja päättivät kaikin äänin
ihan yksimielisin:
- Pois metsästä vaino, riita
ja kaikilta kynnet pois!
Nyt eletään rakkaudessa
kuin veljiä kaikki ois!
Ja niin metsään tullut varmaan
olis rauha ja rakkaus kai...
Mut yhtenäinen päätöslaulu
kanahaukan sinne sai.
Se tuhahti nenäänsä. Sitten
se suhahti parvehen:pääsirkun söi päivällisekseen
ja - sen suuren päätöksen.
Nykyisin elänsatu elää animaatioelokuvissa ja sarjakuvissa.
Additional Information Latinan fabula=tarina, näytelmä, satu, juttu

Equivalents

fableenglanti
fableranska
Fabelsaksa
basnjavenäjä
valmviro
loomamuinasjuttviro

Related Concepts

Sources

HosiaisluomaY2003, OjalaA

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 27.05.2019: Kirjallisuudentutkimus:faabeli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:faabeli.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →