Kirjallisuudentutkimus:epitome
epitome
| epitome |
Määritelmä
teoksen tiivistelmä tai lyhennelmä, jollaisia laadittiin varsinkin antiikin ajan loppupuolella ja bysanttilaisena aikana
Selite
Alkuperäisten teosten hävittyä epitomet ovat onneksi usein säilyneet. Laajojen teosten tai teossarjojen tiivistelmiä on laadittu myöhemminkin. Esimerkiksi toistasataa väitöskirjaa julkaisseen Michael Wexioniuksen (n. 1608-70; aateloituna Gyldenstolpe) teoksia on julkaistu yhteisniteenä Epitome descriptionis Sveciae, Gothiae, Fenningiae, et subjectarum provinciarum (1650). Moderneja epitomeja ovat James G. Frazerin 12-osaisesta teoksesta The Golden Bough (1890-1915) laadittu yksiosainen tiivistelmä (1922) ja Arnold Toynbeen samoin 12-osaisesta pääteoksesta A Study of History (1934-61) muokattu yksiosainen laitos, joka on suomennettu nimellä Historia uudessa valossa (1950).
Lisätiedot
Kreikan ja latinan epitome = lyhennelmä. Muinaiskreikan sanasta ἐπιτομή (epitomḗ).
Erikieliset vastineet
| epitome | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 15.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:epitome. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:epitome.)