Kirjallisuudentutkimus:epithalamion

    Tieteen termipankista

    epithalamion

    epithalamion (luo nimityssivu)
    Määritelmä antiikin Kreikassa tavallisesti heksametrimittainen serenadinomainen häälaulu, joka esitettiin morsiamen makuuhuoneen ulkopuolella hääiltana
    Selite Lesboksella syntynyt Sapfo (n. 630 - n. 570 eKr.) on ensimmäinen tunnettu häälaulujen tekijä. Myös Anakreon, Theokritos, Ovidius ja Catullus ovat kirjoittaneet häälauluja. Runomuoto elpyi renessanssin aikana; 1500-1600-luvulla esim. Torquato Tasso, Pierre de Ronsard, Joachim Du Bellay, Sir Philip Sidney, John Donne, Ben Jonson ja John Dryden kirjoittivat häälauluja. Englantilaissyntyinen, Irlantiin muuttanut Edmund Spenser (15 52-1599) laatihäälaulun "Epithalamion" omien häittensä kunniaksi (1594). Irlantilaishenkisessä runossaan hän kuvailee hääillan ja -yön tapahtumia yhtaikaa viehkeästi ja arvokkaasti, pakanallista mytologiaa ja kristillisiä uskomuksia yhdistellen. Italialainen barokkirunoilija Giambattista Marino julkaisi ystäviensä avioitumisen kunniaksi kokoelman Epitalami (1616, Häälaulut). 1600-luvun alkupuolella kavaljeerirunoilija John Suckling puolestaan parodioi häälauluja runossaan "A Ballad upon a Wedding". Tyylilaji on myös tyystin toinen Alfred Tennysonin päättäessä parhaan ystävänsä traagisen kuoleman johdosta kirjoittamansa kokoelman In Memoriam A. H. H. (1850) symboliseen häälauluun. Nykykirjallisuudessa runomuoto on harvinainen.

    Erikieliset vastineet

    epithalamiumlatina (Latina)

    Käytetyt lähteet

    HosiaisluomaY2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:epithalamion. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:epithalamion.)