Kirjallisuudentutkimus:ensyklopedia
ensyklopedia
| ensyklopedia |
Antiikin kasvatusopissa ensyklopedia merkitsi jokseenkin samaa kuin yleissivistys. Varhaisimpiin ensyklopedioihin kuuluu Plinius vanhemman (23-79) Naturalis historia (Luonnonhistoria). Keskiajan merkittävimpiä lajin edustajia on 1200-luvulla ilmestynyt Vincent de Beauvaisin teossarja Speculum, joka alkoi osalla Speculum historiale (Historian kuvastin). Nämä hakuteokset eivät olleet aakkosellisesti järjestettyjä. 1600-luvulta lähtien ensyklopedialla on tarkoitettu hakusanan mukaan aakkosellisesti etenevää tietosanakirjaa tai jonkin tieteenalan yleisesitystä, joskus myös aineenmukaisesti järjestettyä yleistietoteosta. Ensimmäisiä aakkosellisia ensyklopedioita oli Louis Morérin Grand Dictionnaire Historique (1643-80), joka on ilmestynyt lukuisina laitoksina. Valistusaikana Ranskassa julkaistiin monumentaalinen teossarja Encyclopédie ou Dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers, par une société des gens de lettres (1751-80). Klassikoita ovat myös englantilainen Encyclopaedia Britannica (ensimmäinen, kymmenosainen laitos 1771) ja Brockhausin saksankielinen Conversationslexikon (1796-1810).
Suomessa piispa Johannes Gezelius vanhempi julkaisi 1672 kolmiosaisen yleisen tietoteoksen Encyclopaedia synoptica, joka oli järjestetty oppialoittain. Ensimmäinen varsinainen tietosanakirja maassamme oli kansallismielisen Agathon Meurmanin (1826-1909) 12 vihkona ilmestynyt 943-sivuinen Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten (1883-90), jossa mukaillaan saksalaista Meyerin tietosanakirjaa. Matti Kuusi kuvailee teosta seuraavasti (Suomen Kirjallisuus VII, 1968):
- Meurman ei ollut turhantarkka hakusanoja ottaessaan ja jättäessään: maantieteen seikoista unohtuivat mm. Kiina ja Espanja, oman maan kirjailijoista sekä Ahlqvist-Oksanen että Kivi. Diderot'n tapaan, vaikkei hänen vapaamielisessä hengessään, Meurman loi teoksestaan ideologisen taisteluvälineen. Arvostelijoille tämä yhden miehen yritys antoi aiheen panna merkille, että "sivistyssanakirjan toimittaminen ei ole, ei lyhytlännänkään, mikään helppo tehtävä."
Alan ensimmäinen kotimainen klassikko on kymmenosainen Tietosanakirja (1909-19), jota julkaisemaan perustettiin erityinen Tietosana-Osakeyhtiö. Yleissanakirjojen ja erikoissanakirjojen määrä kasvoi valtavasti 1900-luvun loppuun mennessä. Samalla alan kilpailu lisääntyi. Köydenvetoa paremmuudesta kävivät etenkin Otavan Suuri Ensyklopedia (1976-83) ja WSOY:n Spectrum (1976-87).
Tietosanakirjojen julkaiseminen kääntyi jyrkkään laskuun viimeistään 2000-luvulla, kun internet muutti tiedon saatavuutta ja erilaiset avoimet verkkosanakirjat (esim. Wikipedia) yleistyivät.Erikieliset vastineet
| encyclopedia | englanti (English) | |
| encyclopaedia | latina (Latina) | |
| encyclopédie | ranska (français) | |
| encyklopedi | ruotsi (svenska) | |
| Enzyklopädie | saksa (Deutsch) | |
| entsiklopedija | venäjä (русский) | |
| entsüklopeedia | viro (eesti) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:ensyklopedia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:ensyklopedia.)