Kirjallisuudentutkimus:aseeminen kirjoitus
aseeminen kirjoitus
aseeminen kirjoitus |
Aseemista kirjoitusta tulkitaan muun muassa kirjoituksen kontekstin, visuaalisten elementtien, materiaalisuuden, kehollisuuden, teoskonseptin, kirjoitustyylin, kirjoittamisen historian ja kirjoitusjärjestelmien tuntemuksen avulla.
Käsite on syntynyt 90-luvun lopulla visuaalisten runoilijoiden kansainvälisen verkoston piirissä, joka julkaisi pieniä runouslehtiä ja toimitti niitä toisilleen postin välityksellä. Visuaalinen runoilija Jim Leftwich näki käsitteen ensimmäisen kerran 1998 postikortissa, jossa John Byrum kommentoi hänen visuaalisia runojaan käyttäen termiä. Leftwich alkoi tehdä aseemista kirjoitusta tietoisesti ja opetti käsitteen myös runoilijaystävälleen Tim Gazelle.
Internetin yleistyttyä 2000-luvun alussa toiminta siirtyi netin suljetuille postituslistoille. Wryting-l oli suosittu postitustlista, jossa julkaistiin aseemista kirjoitusta. Tim Gaze julkaisi 2000-luvun puolivälissä julkisen nettisivun ASEMIC ja käsitteen käyttö yleistyi. Facebook-ryhmässä 'Asemic Writing: The New Post-Literate' on vuonna 2014 yli kaksituhatta jäsentä.
Aseemista kirjoitusta on tehty pitkään. Tästä kertovat muun muassa Zhang Xu'n ja Huai Su'n (618–907) villi ruohokirjoitus; Austin Osman Sparen (1886–1956) sigilit; CY Twomblyn (1928-2011) grafeemit; Christian Dotremontin (1922–1979) aseeminen kalligrafia; Henri Michaux'n: Mouvements (1951), Par la voie des rythmes (1974), Saisir (1974) ja Par des traits (1984); Bernard Réquichot'in: Ecritures illisibles (1961); Max Ernstin: Maximiliana ou l’exercice illégal de l’Astronomie (1964); Luigi Serafinin: Codex Seraphinianus (1981); Tim Gazen: Noology (2008) ja Jukka-Pekka Kervisen: sca G (2008).
Erikieliset vastineet
asemic writing | englanti (English) | |
écriture asémique | ranska (français) |
Lähikäsitteet
- visuaalinen runous (yläkäsite)
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:aseeminen kirjoitus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:aseeminen kirjoitus.)