Kirjallisuudentutkimus:anatomia
anatomia
anatomia | (vanhentunut) |
Tarkastellun kohteen mahdollisimman yksityiskohtainen ja tyhjentävä analyysi. Lääketieteelliseen anatomiaan rinnastuvat filosofis-psykologiset anatomiat olivat muotia Englannissa 1500-luvulla ja 1600-luvun alussa. Niille oli yhteistä kirjoittajien pyrkimys luoda kattava, järjestelmällinen ja yhtenäinen kokonaiskuva käsitellystä aiheesta. Anatomistit halusivat romuttaa myyttisiä ja idealistisia käsityksiä ja korvata ne ehdottoman totuudenmukaisella, tosiasioihin perustuvalla tiedolla. Puhdasverisiä empiristejä anatomioiden laatijat eivät olleet, koska he tavoittelivat luetteloiksi kokoamillaan havainnoilla tietoa myös universaaleista asioista.
Tunnettuja lajin edustajia ovat esim. John Lylyn retorinen Euphues or the Anatomy of Wit (1579), Philip Stubbesin Anatomie of Abuses (1583), Stubbesin teosta kommentoiva Thomas Nashen satiirinen Anatomie of Absurditie (1589) ja kuuluisimpana kaikista lääketiedettä harrastaneen pappismiehen Robert Burtonin Anatomy of Melancholy (1621). Burtonin teoksessa totuuden ja järjestyksen etsintä päättyy surumielisyyteen maailman kaoottisuuden edessä.
Anatomian käsitettä on hyödynnetty myös 1900-luvun puolivälin kirjallisuudentutkimuksessa; Rosamund Harding on julkaissut teoksen Anatomy af Inspiration (1940) ja Northrop Frye maineikkaan tutkimuksen Anatomy of Criticism (1957). Frye liittää anatomisuuden nimenomaan menippolaiseen satiiriin, ts. ensyklopedisuutta lähenevään satiiriseen analyysiin ihmisten käyttäytymisestä, asenteista ja uskomuksista.Erikieliset vastineet
anatomy | englanti (English) | |
anatomia | ranska (français) | |
anatomi | ruotsi (svenska) | |
Anatomie | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- menippolainen satiiri (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:anatomia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:anatomia.)