Kielitiede:syntagma

{{Käsite
|otsikkohuomautus=
|määritelmä_fi=peräkkäisten kielellisten yksiköiden muodostama suurempi yksikkö, jossa nämä muodot ovat [[Kielitiede:sekventiaalinen|sekventiaalisessa]] suhteessa toisiinsa
|selite_fi=Syntagma on aina kahden tai useamman yksikön, esim. sanojen, tavujen tai foneemien muodostama sekvenssi. Esimerkiksi sana ''susi'' on nelifoneeminen syntagma, lause ''Susi ulvoi'' kaksisanainen syntagma. Peräkkäisten sanojen syntagmassa yksiköitä erottelee esimerkiksi merkitys tai sanapaino.
|kuvat=
|tieteellinen nimi=
|lähteet=SaussureF1916,  KarlssonF2004, KFT1993, KoivistoV2013,
|tarkistettu=Y
|lisätiedot_fi=Syntagman käsitteen luojan, Ferdinand de Saussuren mukaan olennaista on sen muodostamien yksiköiden välinen riippuvuus: '"There are always larger units, composed of smaller units, with a relation of interdependence holding between both". Saussure kutsui syntagmaa joskus ''ketjuksi''; F. Karlsson on käyttänyt siitä sanaa ''jono''.
|luokka=Fonologia, Morfologia, Syntaksi, Sananmuodostus
|ilmiön kuvaus=N
|logotiedosto=
|logolinkki=
|lähdeaineisto=KielitiedeLoput
|lähdeaineistotunnus=1207
|käsite=syntagma
}}
{{Liittyvä nimitys
|kieli=suomi
|nimitys=syntagma
|käyttösuositus=
|järjestysluku=
|käyttöhuomautus=
|käännösvastaavuus=
|otsikossa=Y
}}
{{Liittyvä nimitys
|kieli=Suomen romanikieli
|nimitys=syntagmos
|käyttösuositus=
|järjestysluku=
|käyttöhuomautus=
|käännösvastaavuus=
|otsikossa=N
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Kielitiede:syntagmaattinen suhde
|käsitenimi=
|käsitesuhde=
|vapaasuhde=
|lähikäsiteindeksi=
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Kielitiede:paradigma
|käsitenimi=
|käsitesuhde=
|vapaasuhde=
|lähikäsiteindeksi=
}}