Kielitiede:metafunktio
metafunktio
| metafunktio |
kielen tehtävä tai tarkoitus, joka säätelee kielellisten valintojen muotoa ja merkitystä
M.A.K. Hallidayn systeemis-funktionaalisessa kieliteoriassa kieli nähdään ensisijaisesti merkityksiä rakentavina toimintoina ja tekoina. Funktionaalisuus ei viittaa vain kielen käyttötapojen kuvaamiseen, vaan on kielen systeemin ominaisuus. Kielen rakenne ei ole sattumanvarainen, vaan systeemi on rakentunut niiden tehtävien varaan, joita täyttämään kieli on sosiaalisissa tilanteissa kehittynyt. Systeemin tasolla konkreettiset kielelliset teot luokitellaan kolmeen metafunktioon, jotka samanaikaisesti säätelevät kielen muotoa. Metafunktiot ovat ideationaalinen (maailmaa hahmottava), interpersoonainen (maailmaan osallistava) ja tekstuaalinen (tekstejä rakentava).
Analysoitaessa kielenkäyttäjän tekemiä leksikogrammaattisia valintoja ne saavat erilaisia merkityksiä sen mukaan, minkä metafunktion näkökulmasta niitä tarkastellaan. Esimerkiksi pronominit me ja te nimeävät eri toimijoita (ideationaalinen metafunktio). Samalla ne luovat läheisyyttä tai etäisyyttä eri toimijoiden välillä (interpersoonainen metafunktio).Tekstuaalisen metafunktion näkökulmasta pronominit taas rakentavat tekstin sidosteisuutta.
Erikieliset vastineet
| metafunction | englanti (English) | |
| metafunktion | ruotsi (svenska) | |
| Metafunktion | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- ideationaalinen metafunktio (alakäsite)
- interpersoonainen metafunktio (alakäsite)
- tekstuaalinen metafunktio (alakäsite)
Käytetyt lähteet
HallidayMAK2004, HallidayMAK1978, Holmberg&Karlsson2013, LuukkaMR2002, ShoreS2012, Smirnova&Mortelmans2010
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kielitiede:metafunktio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:metafunktio.)