Kielitiede:alisteinen kysymyslause

{{Käsite
|otsikkohuomautus=
|määritelmä_fi=toisen lauseen tai lausekkeen osana toimiva kysymyslause
|selite_fi=
|kuvat=
|tieteellinen nimi=
|lähteet=VISK2008,
|tarkistettu=Y
|lisätiedot_fi=<br><br>
|luokka=Syntaksi
|ilmiön kuvaus=N
|logotiedosto=
|logolinkki=
|lähdeaineisto=VISKvienti160312
|lähdeaineistotunnus=28
|käsite=alisteinen kysymyslause
|siteeraus='''[[Lähde:VISK2008|VISK2008]]''' Alisteiseksi kysymyslauseeksi kutsutaan toisen lauseen tai lausekkeen osana toimivaa interrogatiivista lausetta, esim. ''En tiedä, '''tuleeko hän'''; Ihmettelimme, '''missä hän oikein viipyi'''; Vastattavanamme oli vielä kysymys, '''onko enää mitään tehtävissä''''' (» § 1703–). Etenkin puhutussa kielessä alisteisen kysymyslauseen alussa on usein konjunktio ''että'': ''Minä vähän ihmettelin, '''että miten se oli niin äkkiä valmis'''''. (» § 1158.)
}}
{{Liittyvä nimitys
|kieli=suomi
|nimitys=alisteinen kysymyslause
|käyttösuositus=
|järjestysluku=
|näkymä=
|käyttöhuomautus=
|käännösvastaavuus=
|otsikossa=Y
|kursivoitu=N
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Kielitiede:kysymyslause
|käsitenimi=
|käsitesuhde=yläkäsite
|vapaasuhde=
|lähikäsiteindeksi=
}}
{{Lähikäsite
|käsite=Kielitiede: alisteinen lause
|käsitenimi=
|käsitesuhde=yläkäsite
|vapaasuhde=
|lähikäsiteindeksi=
}}