Keskustelu Käännöstiede:kielensisäinen kääntäminen

Ehdotus määritelmäksi: kääntämisen muoto, jossa tekstin lähtö – ja tulokieli ovat samat

Selite: Kielen sisäinen kääntäminen eli intralingvaalinen kääntäminen perustuu suurelta osin synonyymien tai kiertoilmausten käyttöön. Tarkoituksena voi esimerkiksi olla vanhan tekstin tekeminen mielekkäämmäksi ja ymmärrettävämmäksi saman kielen kohdeyleisölle, vuosisatoja vanha teksti voi kuulostaa sananmuotojen takia lukijalle hassulta ja lukija ei näe ”metsää puilta”.

Kielensisäistä kääntämistä voidaan myös esimerkiksi käyttää jos teksti halutaan muuttaa selkeämmäksi toiselle samankieliselle kohderyhmälle, esimerkiksi kohderyhmän tieteenalan vaihtuessa. Saman tekstin esittäminen esimerkiksi psykologian ja biologian opiskelijoille ei välttämättä ole mielekästä, sillä tieteenalat käyttävät erilaista terminologiaa, jolloin samojen termien käyttö voi aiheuttaa väärinymmärryksiä. Kielensisäinen kääntäminen on yksi Roman Jakobsonin kolmesta kääntämistyypistä. Kaksi muuta ovat intersemioottinen kääntäminen ja kieltenvälinen kääntäminen. Kielensisäisen ja kielten välisen kääntämisen rajasta on kiistelty, koska yhden kielen rajaaminen ei ole selkeää. Riippuen näkökulmasta yhden kielen rajaamiseen voi käsite vaihtua. Esimerkiksi vuosisatoja vanhoja tekstejä tai murteita voidaan pitää eri kielinä, kiista syntyy juuri siitä miten yksi kieli rajataan.

Lähteet: MonAKO ja Shuttleworth, Mark & Cowie, Moira. 1997: s. 87 Dictionary of translation studies. Manchester: St. Jerome.

Ehdotus määritelmäksi: kääntämisen muoto, jossa tekstin lähtö – ja tulokieli ovat samat

Selite: Kielen sisäinen kääntäminen eli intralingvaalinen kääntäminen perustuu suurelta osin synonyymien tai kiertoilmausten käyttöön. Tarkoituksena voi esimerkiksi olla vanhan tekstin tekeminen mielekkäämmäksi ja ymmärrettävämmäksi saman kielen kohdeyleisölle, vuosisatoja vanha teksti voi kuulostaa sananmuotojen takia lukijalle hassulta ja lukija ei näe ”metsää puilta”.

Kielensisäistä kääntämistä voidaan myös esimerkiksi käyttää jos teksti halutaan muuttaa selkeämmäksi toiselle samankieliselle kohderyhmälle, esimerkiksi kohderyhmän tieteenalan vaihtuessa. Saman tekstin esittäminen esimerkiksi psykologian ja biologian opiskelijoille ei välttämättä ole mielekästä, sillä tieteenalat käyttävät erilaista terminologiaa, jolloin samojen termien käyttö voi aiheuttaa väärinymmärryksiä. Kielensisäinen kääntäminen on yksi Roman Jakobsonin kolmesta kääntämistyypistä. Kaksi muuta ovat intersemioottinen kääntäminen ja kieltenvälinen kääntäminen. Kielensisäisen ja kielten välisen kääntämisen rajasta on kiistelty, koska yhden kielen rajaaminen ei ole selkeää. Riippuen näkökulmasta yhden kielen rajaamiseen voi käsite vaihtua. Esimerkiksi vuosisatoja vanhoja tekstejä tai murteita voidaan pitää eri kielinä, kiista syntyy juuri siitä miten yksi kieli rajataan.

Lähteet: MonAKO ja Shuttleworth, Mark & Cowie, Moira. 1997. Dictionary of translation studies. Manchester: St. Jerome.