magia


magia

Määritelmä oppi ennustamisesta ja vaikuttamisesta yliluonnollisin keinoin

Selite

Hugo Saintvictorilainen (n. 1096–1141) jakaa Didascalicon-teoksessaan (6, 15; PL 176 col. 810–12) magian (artes magicae) viiteen osaan, jotka ovat ennustaminen (mantica, divinatio), matematiikka (mathematica vana), arpominen (sortilegium), noituus (maleficium) ja silmänkääntäminen (praestigium). Ennustamisen hän jakaa edelleen nekromantiaan (necromantia) sekä elementtien mukaisiin aloihin, jotka ovat geomantia, hydromantia, aerimantia ja pyromantia. Matematiikka puolestaan kattaa haruspeksien (haruspicina) ja auguurien menetelmät (augurium, auspicium) sekä horoskooppien laatimisen (horoscopica).

Keskiajalla aihetta käsittelee myös Johannes Hartlieb (n. 1400–1468) teoksessaan Buch aller verbotenen Kunst.

Lisätiedot Latinan magia 'magia' < kreikan μαγεία < μάγος 'tietäjä, maagi'. Joissain kielissä sana on johdettu adjektiivista magicus.

Erikieliset vastineet

magic	englanti (English)
Magie	saksa (Deutsch)

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 6.12.2025: Keskiajan tutkimus:magia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Keskiajan tutkimus:magia.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →