Kasvatustieteet:ulkoinen yrittäjyys
ulkoinen yrittäjyys
| ulkoinen yrittäjyys |
Määritelmä
Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa uuden yrityksen perustamista yrittäjän toimesta ja yrittäjän käytännön toimintaa perustetussa yrityksessä, minkä merkkinä on konkreettinen yritys, jonka yrittäjä omistaa ja jota hän johtaa (ks. yritys ja yrittäjä; vrt. omaehtoinen yrittäjyys ja sisäinen yrittäjyys) (Ristimäki, 1998; Ristimäki, 2004).
Selite
Yksi yrittäjyyskasvatuksen tavoitteista on kasvattaa yritysten määrää ja laatua yhteiskunnassa (Matlay, 2005), sillä uusilla ja toki jo olemassa olevilla yrityksillä nähdään olevan huomattavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia positiivisia vaikutuksia (Kuratko, 2005). Yrittäjyyskasvatuksella pyritään myös vaikuttamaan niihin tietoihin, taitoihin, kykyihin ja asenteisiin, jotka edesauttavat yrityksen perustamista ja johtamista (Laukkanen, 2000). Kuitenkin yrittäjyyskasvatuksen kohdalla ulkoinen yrittäjyys on yksinään riittämätön määrittelemään yrittäjyyden (Ristimäki, 2004).
Perinteisesti yrittäjyyttä tutkitaan uuden yrityksen perustamisena, jolloin tutkittaessa uuden yrityksen perustamista tutkitaan myös yrittäjyyttä (Gartner, 1985). Ulkoinen yrittäjyys onkin hallinnut yrittäjyyskeskustelua jo pitkään ja monesti yrittäjyys määritellään uuden yrityksen perustamiseksi. Tällöin yrittäjyys ja uuden yrityksen perustaminen, samoin kuin yrittäjä ja yrityksen perustaja, nähdään samaa tarkoittavina asioina (Begley & Boyd, 1987; Greenberger & Sexton, 1988; Herron & Sapienza, 1992; Shaver & Scott 1991). Vaikka ulkoisella yrittäjyydellä on vakiintunut sija yrittäjyystutkimuksessa, kaikkien asiantuntijoiden mielestä uusi yritys ei välttämättä tarkoita yrittäjyyttä (Drucker, 1985). Nykyään puhutaankin esimerkiksi sisäisestä yrittäjyydestä eikä organisaation perustamista nähdä ehtona yrittäjyydelle (Shane & Venkataraman, 2000). Uudenlaiset näkemykset kyseenalaistavat yrittäjyyden ja uuden yrityksen perustamisen synonyymisyyden ja tarkastelevat yrittäjyyttä ulkoista yrittäjyyttä laajempana ilmiönä. Monesti yrittäjyys onkin enemmän kuin uuden liiketoiminnan luomista (Kuratko, 2005), jolloin yrittäjyyteen liittyy ulospäin näkyvän ja konkreettisen osan lisäksi esimerkiksi ajatuksellinen ja laaja-alaisempi toiminnallinen osa.
Perinteisesti yrittäjyyttä tutkitaan uuden yrityksen perustamisena, jolloin tutkittaessa uuden yrityksen perustamista tutkitaan myös yrittäjyyttä (Gartner, 1985). Ulkoinen yrittäjyys onkin hallinnut yrittäjyyskeskustelua jo pitkään ja monesti yrittäjyys määritellään uuden yrityksen perustamiseksi. Tällöin yrittäjyys ja uuden yrityksen perustaminen, samoin kuin yrittäjä ja yrityksen perustaja, nähdään samaa tarkoittavina asioina (Begley & Boyd, 1987; Greenberger & Sexton, 1988; Herron & Sapienza, 1992; Shaver & Scott 1991). Vaikka ulkoisella yrittäjyydellä on vakiintunut sija yrittäjyystutkimuksessa, kaikkien asiantuntijoiden mielestä uusi yritys ei välttämättä tarkoita yrittäjyyttä (Drucker, 1985). Nykyään puhutaankin esimerkiksi sisäisestä yrittäjyydestä eikä organisaation perustamista nähdä ehtona yrittäjyydelle (Shane & Venkataraman, 2000). Uudenlaiset näkemykset kyseenalaistavat yrittäjyyden ja uuden yrityksen perustamisen synonyymisyyden ja tarkastelevat yrittäjyyttä ulkoista yrittäjyyttä laajempana ilmiönä. Monesti yrittäjyys onkin enemmän kuin uuden liiketoiminnan luomista (Kuratko, 2005), jolloin yrittäjyyteen liittyy ulospäin näkyvän ja konkreettisen osan lisäksi esimerkiksi ajatuksellinen ja laaja-alaisempi toiminnallinen osa.
Erikieliset vastineet
| entrepreneurship | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
YVI-sanakirja, BegleyM&BoydP1987, DruckerF1985, GartnerB1985, GreenbergerB&SextonL1988, HerronL&SapienzaJ1992, KuratkoF2005, LaukkanenM2000, MatlayH2005, RistimäkiK1998, RistimäkiK2004, ShaneS&VenkataramanS2000, ShaverG&ScottR1991
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Kasvatustieteet:ulkoinen yrittäjyys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvatustieteet:ulkoinen yrittäjyys.)