Kasvatustieteet:ongelmakeskeinen oppiminen
ongelmakeskeinen oppiminen
| ongelmakeskeinen oppiminen |
Määritelmä
Ongelmakeskeinen oppiminen voidaan määritellä ongelmalähtöisen tai -keskeisen oppimisen menetelmäksi, jossa oppimisprosessi lähtee liikkeelle opiskelijalle tai opiskelijaryhmälle annetusta ongelmasta ja jossa opiskelija tai ryhmä pyrkii löytämään, analysoimaan ja ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti ja aktiivisesti (Lindblom-Ylänne & Iivanainen, 2003).
Selite
Ongelmakeskeisessä oppimisessa opiskelijat saavat ratkaistavakseen tapauksia, joihin ei löydy suoria vastauksia lähdekirjoista eivätkä he myöskään pysty vastaamaan niihin aiemman tietonsa pohjalta (Lindblom-Ylänne & Iivanainen, 2003). Ongelmakeskeisen oppimisen voidaan nähdä sopivan erinomaisesti yrittäjyyskasvatukseen, sillä se tukee opiskelijoiden omaa aktiivisuutta sekä tietojen ja taitojen soveltamista (Boud & Feletti, 1999; Lindblom-Ylänne & Iivanainen, 2003). Se tarjoaa teoreettisen käsittelyn sijaan käytännönläheisen ja tosielämään perustuvan oppimistavan, joka vaikuttaa positiivisesti ymmärrykseen, ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen, itsenäiseen oppimiseen ja oppimisasenteisiin sekä motivaatioon (Capon & Kuhn, 2004; Tan & Ng, 2006). Lisäksi ongelmakeskeisessä oppimisessa korostuvat vuorovaikutus ryhmässä ja kollektiivinen tiedonmuodostus (Gibbs, 1992; Väisänen, 2000). Myös opettajan rooli on erilainen kuin perinteisessä opetuksessa, sillä ongelmakeskeisessä opetuksessa opettaja ei niinkään toimi auktoriteettina ja tiedon välittäjänä, vaan opiskelijoita avustavassa roolissa (Boud & Feletti, 1999).
Suomalaisessa pedagogisessa keskustelussa ongelmakeskeinen oppiminen on saanut lisääntyvässä määrin huomiota, vaikka se ei vielä olekaan kovin yleisesti käytössä. Muualla maailmassa ongelmaperustaista opetusta on sovellettu jo parinkymmenen vuoden ajan ja siksi aihe on saanut runsaasti huomiota eri alojen kansainvälisissä tutkimuksissa. (Väisänen, 2000) Tutkimuksissa ongelmakeskeistä opetusta on tarkasteltu eri oppialojen näkökulmista ja muodostettu erilaisia malleja, joita voidaan käyttää oppimisprosessin apuna. Myös yrittäjyyskasvatustutkimuksessa ongelmakeskeinen opetus on herättänyt mielenkiintoa. Erityisesti sitä on tarkasteltu nimenomaan yrittäjyyteen sopivana oppimismetodina, joka poikkeaa perinteisistä teknisiä tietoja ja niiden opetusta korostavista yrittäjyyskasvatuksen malleista. Lisäksi se on saanut huomiota yrittäjyyteen motivoivana oppimiskeinona. (Tan & Ng, 2006; Wee, 2004)
Suomalaisessa pedagogisessa keskustelussa ongelmakeskeinen oppiminen on saanut lisääntyvässä määrin huomiota, vaikka se ei vielä olekaan kovin yleisesti käytössä. Muualla maailmassa ongelmaperustaista opetusta on sovellettu jo parinkymmenen vuoden ajan ja siksi aihe on saanut runsaasti huomiota eri alojen kansainvälisissä tutkimuksissa. (Väisänen, 2000) Tutkimuksissa ongelmakeskeistä opetusta on tarkasteltu eri oppialojen näkökulmista ja muodostettu erilaisia malleja, joita voidaan käyttää oppimisprosessin apuna. Myös yrittäjyyskasvatustutkimuksessa ongelmakeskeinen opetus on herättänyt mielenkiintoa. Erityisesti sitä on tarkasteltu nimenomaan yrittäjyyteen sopivana oppimismetodina, joka poikkeaa perinteisistä teknisiä tietoja ja niiden opetusta korostavista yrittäjyyskasvatuksen malleista. Lisäksi se on saanut huomiota yrittäjyyteen motivoivana oppimiskeinona. (Tan & Ng, 2006; Wee, 2004)
Erikieliset vastineet
| problem based learning | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
YVI-sanakirja, BoudD&FelettiG1999, CaponN&KuhnD2004, GibbsG1992, Lindblom-YlänneS&IivanainenA2003, TanS&NgF2006, VäisänenP, WeeL2004
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kasvatustieteet:ongelmakeskeinen oppiminen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvatustieteet:ongelmakeskeinen oppiminen.)