Kasvatustieteet:akateeminen yrittäjyys

    Tieteen termipankista

    akateeminen yrittäjyys

    akateeminen yrittäjyys
    Määritelmä Akateeminen yrittäjyys tarkoittaa yliopiston nykyisten tai entisten jäsenten (esimerkiksi opiskelija, tutkija, professori) tutkimustulosten kaupallistamiseen perustuvaa yritystoimintaa (esimerkiksi patentointi, lisensointi, uusi yritys) jäsenten edelleen ollessa yliopistossa opiskelemassa ja/tai töissä tai lähtiessä yliopistosta perustaakseen yrityksen, jossa yliopistossa luotua tai kerättyä tietoa tai teknologiaa hyödynnetään (Clarysse & Moray, 2004; Grimaldi et al., 2011). (vrt. teknologiayrittäjyys)
    Selite Yrittäjyyskasvatuksen alan kasvun myötä sekä innovaatioiden ja kasvuyritysten yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi yliopistojen rooli yrittäjyyskasvattajina on lisääntynyt (Grimaldi et al., 2011). Ensimmäinen yrittäjyyskurssi yliopistossa järjestettiin vuonna 1947 Yhdysvalloissa (Katz, 2003), minkä jälkeen viimeisten vuosikymmenten aikana yrittäjyyskasvatus yliopistoissa on lisääntynyt huomattavasti sisällöllisesti ja laadullisesti erilaisten yrittäjyyskurssien ja -ohjelmien muodossa (Robinson & Haynes, 1991; Vesper & Gartner, 1997). Lisäksi yliopistot ovat toistensa kanssa kilpaillen pyrkineet kasvattamaan tutkimustuloksiin perustuvien kasvuyritysten määrää (Clarysse & Moray, 2004). Merkittävää yrittäjyyskasvatuksen osalta on, että useimmiten akateeminen yrittäjyys toteutuu jaetun tiimiyrittäjyyden kautta (Knockaert et al., 2011) ja että ympäristöllä voi olla suuri merkitys tutkimustulosten kaupallistamisen innoittajana ja mahdollistajana (Clarysse et al., 2011).
    Akateeminen yrittäjyys on suhteellisen nuori käsite ja tutkimusala. Se on kuitenkin saanut kasvavassa määrin huomiota, sillä akateemista yrittäjyyttä pidetään tehokkaana tapana siirtää innovaatioita ja teknologiaa yliopistoista yhteiskuntaan sekä vaikuttaa kansantalouden hyvinvointiin (Clarysse & Moray, 2004; Prodan & Drnovsek, 2010). Akateemisen yrittäjyyden tutkimus keskittyy erityisesti sellaisiin tekijöihin, jotka erottavat akateemisen yrittäjyyden muusta korkean teknologian yrittäjyydestä (Clarysse & Moray, 2004). Useimmiten akateemista yrittäjyyttä on selitetty sosiaaliseen ympäristöön liittyvillä tekijöillä, mutta kuitenkin myös esimerkiksi yksilöön liittyvillä piirteillä ja taidoilla (Clarysse et al., 2011). Lisäksi tutkimushuomiota ovat saaneet akateemisen yrittäjyyden prosessi ja erityisesti akateemiset yrittäjyystiimit. Tutkimuksissa on selvitetty, että usein uuden yrityksen jäsenet tuntevat toisensa yliopistosta eikä heillä ole paljoakaan kontakteja liikemaailmaan. Siksi ongelmina nähdään rahoituksen hankkiminen, akateemisten yritysten johtajien liiketoimintakokemuksen puuttuminen (Clarysse & Moray, 2004) sekä onnistunut tiimien muodostaminen (Knockaert et al., 2011).

    Erikieliset vastineet

    academic entrepreneurshipenglanti (English)

    Käytetyt lähteet

    YVI-sanakirja, ClarysseM&MorayN2004, Toiminimilaki, ClarysseB&TartariV&SalterA2011, GrimaldiR&KenneyM&SiegelS&WrightM2011, KatzA2003, KnockaertM&UcbasaranD&WrightM&ClarysseB2011, ProdanI&DrnovsekM2010, RobinsonP&HaynesM1991, VesperH&GartnerB1997

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 29.3.2024: Kasvatustieteet:akateeminen yrittäjyys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvatustieteet:akateeminen yrittäjyys.)