tynkäeduskunta

Määritelmä Suomen vuoden 1918 sisällissodan jälkeen ilman valtaosaa sosialidemokraattien kansanedustajista kokoontunut määrältään vajaalukuinen eduskunta

Selite

Suomen vuoden 1918 sisällissodan päätyttyä toukokuussa valkoisten voittoon aloitettiin punaisten valtiopetosoikeudenkäynnit. Useat sosialidemokraattisen puolueen 92 kansanedustajasta olivat epäiltyinä sotasyyllisyydestä, ja he eivät tutkintavankeuden aikana pystyneet osallistumaan eduskuntatyöhön. Lisäksi monet sosialidemokraattien kansanedustajista olivat paenneet sodan loppuvaiheessa ulkomaille, useimmissa tapauksissa Neuvosto-Venäjälle, ja muutamia oli teloitettu jo sodan aikana. Näin ollen tynkäeduskunta käytti valtaa porvarisjohtoisesti vuoden 1919 ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin asti.

Tynkäeduskunnan kokoontuessa ensimmäistä kertaa toukokuussa 1918 paikalle pääsi vain vajaat sata kansanedustajaa, kun myös osa porvarillisten puolueiden edustajista puuttui erinäisistä syistä. SDP:n kansanedustajista tässä vaiheessa eduskuntatyöhön pääsi osallistumaan vain Matti Paasivuori. Pelkkä syyte valtiopetoksesta ei riittänyt perusteeksi kansanedustajan erottamiseen eduskunnan jäsenyydestä, vaan tähän olisi tarvittu lainvoimainen tuomio, mikä muodosti muodollisen syyn sille, ettei tynkäeduskuntaa täydennetty. Täydentämistä esti myös se, että useimmissa tapauksissa SDP:n varakansanedustajat olivat yhtä lailla syytettyjä valtiopetoksesta, kuolleet, kadonneet tai matkustaneet maasta kuin kansanedustajatkin. Lisäksi jäljellä olleessa tynkäeduskunnassa enemmistössä pitkin vuotta 1918 olivat kuningasmieliset, jotka pelkäsivät voimasuhteiden kääntymistä tasavaltalaisten eduksi, mikäli eduskuntaan olisi otettu enemmän SDP:n edustajia.

Eduskuntaa täydennettiinkin vasta sen jälkeen, kun valtiorikosylioikeus vahvisti joulukuussa 1918 yhteensä 43 SDP:n kansanedustajan valtiopetostuomiot. Tällöin tynkäeduskunta julisti heidän menettäneen kansanedustajan paikkansa, minkä jälkeen eduskuntaan otettiin 11 uutta kansanedustajaa erotettujen ja kuolleiden tilalle, eli eduskunta pysyi edelleen selvästi vajaalukuisena.

Ensimmäinen maailmansota oli kuitenkin päättynyt loppuvuodesta 1918 ympärysvaltojen voittoon ja Saksan liittolaisineen muodostamien keskusvaltojen tappioon, mikä pakotti Suomessa tynkäeduskunnan ja valtionhoitajan luopumaan saksalaisen kuninkaan ja monarkistisen valtiomuodon tukemisesta. Ensimmäisen maailmansodan läntiset voittajavallat edellyttivät suhteiden solmimiseksi Suomeen, että maasta tulisi tasavalta ja siellä järjestettäisiin ennenaikaiset eduskuntavaalit. Näin tapahtui maaliskuussa 1919, minkä jälkeen eduskunta kokoontui jälleen täysilukuisena, mukaan lukien SDP:n saamat 80 kansanedustajaa.

Erikieliset vastineet

den stympade lantdagen

ruotsi (svenska)

Lähikäsitteet

ensimmäinen maailmansota (vieruskäsite)
punaiset (vieruskäsite)
Suomen vuoden 1918 sisällissota (vieruskäsite)
valkoiset (vieruskäsite)

Käytetyt lähteet

KrekolaJ2015

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 26.4.2024: Historia:tynkäeduskunta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:tynkäeduskunta.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →